Järjestelmän pääpiirteet

Uusi kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki voimaan 1.1.2010

Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alusta valtiovarainministeriöön ja uusi kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki tuli voimaan 1.1.2010.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus tukee peruspalveluohjelmaa ja sen tavoitteita. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen, lisää poikkihallinnollisuutta ja korostaa valtionosuuksien yleiskatteellisuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on kunnallisten palveluiden ja niiden rahoituksen ylisektoriaalisesti eheä kokonaisuus.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvä
    -  sosiaali- ja terveydenhuolto,
    -  esi- ja perusopetus
    -  kirjastot,
    -  yleinen kulttuuritoimi ja
    -  asukasperustainen taiteen perusopetus.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus laskennallinen ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja palvelutoiminnan kustannuksia kasvattaviin olosuhdetekijöihin. Kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää. Esimerkiksi esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset ovat kunnalle samansuuruiset huolimatta siitä, suorittavatko kunnan 6-15-vuotiaat oppivelvollisuuttaan oman kuntansa perusopetuksessa vai muun toimijan (toinen kunta, yksityinen, valtio, kuntayhtymä) perusopetuksessa.

Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa koko valtakunnan tasolla. Vuonna 2012 valtionosuusprosentti on 31,42. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (€/asukas) kaikissa kunnissa.

Lisäksi kunnille myönnettävässä kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon
    -  yleinen osa,
    -  erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat,
    -  valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset,
    -  järjestelmämuutoksen tasaus ja
    -  verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien korottavana tekijänä on alhainen asukastiheys ja saamenkielisten osuus kokonaisväestöstä. Lisäosien tarkoituksena on vähentää pysyvästi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden kuntien riippuvuutta vuosittain myönnettävästä harkinnanvaraisesta valtitonosuuden korotuksesta.

Maksatus yhtenä kokonaisuutena

Maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain viimeistään kuukauden 11. päivänä.

Valtionosuusmaksatus sisältää seuraavat erät:
    -  kunnan peruspalvelujen valtionosuus
    -  esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
    -  opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus

Maksuerittely valtionosuusmaksatuksen eristä on toimitettu maksunsaajille valtionosuuspäätösten yhteydessä.

 

 

 

Sivu tulostettavassa muodossa