Etusivu / Rahoitusmarkkinat / Kansainvälinen yhteistyö / Maailmanpankki
Nimityksellä Maailmanpankki tarkoitetaan Kansainvälistä jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD:tä (International Bank for Reconstruction and Development) sekä Kansainvälistä kehitysjärjestö IDA:a (International Development Association). Maailmanpankkiryhmään kuuluvat näiden lisäksi myös Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC (International Finance Corporation), Monenkeskisten investointien takauslaitos MIGA (Multilaternal Investment Guarantee Agency) ja Kansainvälinen investointiriitojen sovittelulaitos ICSID (International Centre for Settlement of Investment Disputes). Maailmanpankkiryhmän pääkonttori sijaitsee Washingtonissa (D.C.), Yhdysvalloissa.
Maailmanpankin tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Maailmanpankki lainoittaa jäsenmaiden sosiaalisia ja rakenteellisia uudistuksia, on hallitusten neuvonantaja, antaa teknistä apua erilaisissa projekteissa sekä toimii yhteistyökumppanina yhdessä yksityisen sektorin ja muiden kansainvälisten yhteisöjen ja rahoituslaitosten kanssa. Vaikka Maailmanpankin mandaatti ei ole poliittinen vaan taloudellinen, pankki haluaa edistää myös hyvää hallintoa ja korruption vastaista toimintaa jäsenmaissa. Maailmanpankki kiinnittää enenevästi huomiota toimintansa vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, avoimuuteen ja tulosten mittaamiseen sekä jakaa tietoa ja toimii yhteistyössä laajojen kansalaispiirien kanssa.
IBRD välittää markkinaehtoisia, mutta edullisia lainoja keskituloisille jäsenmaille sekä riittävän luottokelpoisille kehitysmaille. Maailmanpankki myöntää lainoja vain joko suoraan valtioille tai valtiontakausta vastaan. Varat toimintaansa pankki lainaa pääasiassa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta.
IDA myöntää luottoja tai lahjarahaa köyhimmille kehitysmaille, jotka eivät ole riittävän luottokelpoisia lainaamaan IBRD:ltä. IDA:n luotot ovat korottomia (luotoista peritään vain 0,75 %:n hoitopalkkio) ja niiden laina-aika on 35 - 40 vuotta, mistä 10 ensimmäistä vuotta ovat vapaita kuoletuksista. IDA-luottojen lahjaosuus on näin ollen korkea.
IFC:n tehtävänä on edistää yksityisen yritystoiminnan kehittymistä kehitys- ja siirtymätalousmaissa. Luotonannon ohella se tekee suoria pääomasijoituksia kehityskelpoisiin yrityksiin. Näin eri rahoituskohteisiin pyritään houkuttelemaan myös yksityistä pääomaa. Lisäksi IFC antaa laajaa teknistä apua mm. pääomamarkkinoiden kehittämiseen sekä valtionyhtiöiden yksityistämisprosesseihin kehitys- ja siirtymätalousmaissa.
MIGA myöntää takauksia kehitysmaihin tehtäville investoinneille poliittisia riskejä vastaan. Lisäksi MIGA välittää tietoa investointimahdollisuuksista sekä antaa investointeja koskevaa teknistä apua.
ICSID toimii välittäjänä ulkomaisten investoijien ja kohdemaiden hallitusten välisissä investointeja koskevissa riita-asioissa
Jokaisella jäsenmaalla (yhteensä 188 maata) on edustajansa Maailmanpankin hallintoneuvostossa (Board of Governors), joka on pankin ylin päättävä elin. Hallintoneuvosto kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen vuosikokoukseen. Vuosikokous pidetään yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.
Suomessa päävastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeriöllä, ja Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Valtiovarainministerin varaedustajana toimii kehitysministeri Heidi Hautala.
Hallintoneuvosto on delegoinut suurimman osan tehtävistään pankin johtokunnalle. Vuonna 2010 toteutetussa kiintiö- ja hallintouudistuksessa Saharan eteläpuolisen Afrikan edustusta lisättiin yhdellä johtokuntatuolilla, ja Maailmanpankin johtokuntaan kuuluu nyt yhteensä 25 jäsentä. Viiden suurimman osakkeenomistajamaan (Yhdysvallat, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Ranska) hallitukset nimittävät kukin oman edustajansa johtokuntaan. Näin ovat edustettuina myös Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia. Muut johtokunnan jäsenet edustavat useamman maan äänestysryhmiä. Pohjoismaat ja Baltian maat muodostavat tällaisen maaryhmän. Kunkin johtokunnan jäsenen äänivalta määräytyy sen perusteella, kuinka suuren osuuden Maailmanpankin kokonaispääomasta hänen edustamansa maat ovat yhteensä maksaneet. Pohjoismaalais-balttilaisen äänestysryhmän yhteenlaskettu pääoma vuoden 2010 kiintiöuudistuksen ja kohdennetun pääomakorotuksen jälkeen Maailmanpankissa on noin 3 %, josta Suomen osuus on 0,50 prosenttiyksikköä.
Johtokunnan päätökset syntyvät kuitenkin lähes poikkeuksetta konsensusperiaatteella ja äänestys on erittäin harvinaista. Johtokunta päättää pankin toimintapolitiikkaan ja hallintoon liittyvistä kysymyksistä, pankin sektori- ja maakohtaisista kehitysstrategioista sekä yksittäisistä hankkeista.
Johtokunnan puheenjohtajana toimii pankin pääjohtaja (President). Pääjohtajana on 1.7.2012 lähtien toiminut amerikkalainen Jim Yong Kim. Tokiossa 12.-13.10.2012 järjestetyssä Maailmanpankin vuosikokouksessa Jim Yong Kim totesi avauspuheenvuorossaan Maailmanpankin tulevan ’taivuttamaan historian kaarta’ äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi. Hän määritteli edeltäjiään selkeämmin Maailmanpankin tehtäväksi äärimmäisen köyhyyden poistamisen edistämällä tasaisemmin jakautuvaa vaurautta. Tämä tulee vaatimaan vakauden turvaamista, ruokakriisiin vastaamista, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän demokratian vahvistamisen tukemista, työpaikkojen luomista, oikeudenmukaisuuden edistämistä ja ylipäätään ihmisarvoisen elämän edellytysten vahvistamista. Kim myös korosti puheenvuorossaan että köyhyyden poistaminen edellyttää osallistavaa talouskasvua. Maailmanpankin osalta tämä tarkoittaa mm. perusturvajärjestelmien rakentamista ja vahvistamista tukevia ohjelmia, uusia räätälöityjä ja mukautettuja lainainstrumentteja ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen tukemista.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden ryhmää edustaa johtokunnassa tällä hetkellä Anna Brandt Ruotsista. Hän johtaa myös maaryhmän johtokuntatoimistoa. Varaedustajana toimii liettualainen Giedre Balcytyte. Suomen edustajana ja johtokunnan jäsenen neuvonantajana toimii Markus Sovala.
Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteiselin, kehityskomitea, perustettiin v. 1974. Sen tehtävänä on seurata maailmantalouden yleistilannetta ja erityisesti pääomavirtojen suuntautumista teollisuusmaista kehitysmaihin. Se koostuu yhteensä 25 ministeristä, joista kukin edustaa omaa äänestysryhmäänsä. Komitea ei ole päätöksentekoelin, mutta se voi yhteisesti hyväksytyssä julkilausumassa ohjeistaa jäsenmaita ja Maailmanpankkiryhmän instituutioita. Kehityskomitean asialistalla ovat viime vuosina olleet erityisesti:
Kehityskomitean pohjoismaalais-balttilaisessa äänestysryhmässä jäsenyys kiertää kahden vuoden jaksoissa. Tällä hetkellä Ruotsi edustaa äänestysryhmää kehityskomiteassa.
Maailmanpankin toiminnassa ovat korostuneet viime vuosina toimenpiteet, joilla on tuettu köyhyyden vähentämistä sekä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista kehitysmaissa. Pankki kehittää toiminnassaan erityisesti kehitysmaille annettavan avun tehokkuuden ja tuloksellisuuden mittaamista sekä pyrkii harmonisoimaan toimiaan muiden toimijoiden kanssa. Pankin maastrategiat pohjautuvat kehitysmaiden omiin kehitysohjelmiin.
Vuonna 2008 Yhdysvalloista koko maailmaan levinnyt rahoituskriisi muuntui koko maailmantaloutta koskettavaksi taantumaksi. Maailmanpankkiryhmän oma rahoitusvolyymi kattoi luonnollisesti vain murto-osan kriisin esiin nostamista tarpeista. Se on kuitenkin omalta osaltaan kasvattanut omaa lainanantoaan merkittävästi kriisin seurauksena ja pyrkinyt katalysoimaan oman rahoituksensa ohella myös rinnakkaisrahoitusta sekä julkisilta että yksityisiltä rahoittajilta. Maailmantalouden epävarman tilanteen ja – sekä kehittyneiden että kehitysmaiden – hidastuneen talouskasvun seurauksena kysyntä Maailmanpankkiryhmän rahoitukselle on säilynyt edelleen korkeana ja Maailmanpankkiryhmän kriisinaikainen rahoitus on ollut yhteensä n. US$ 280 miljardia. Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin IBRD:n kriisiä edeltävä rahoitustaso on ollut n. US$ 13,5 miljardin luokkaa. Kriisin alkuvaiheessa (tilivuonna 2009) IBRD:n sitoumukset yli kaksinkertaistuivat US$ 32,9 miljardiin. Tilivuonna 2010 sitoumukset nousivat ennätystasolle US$ 44,2 miljardiin ja myös tilivuosina 2011 (US$ 26,7 miljardia) ja 2012 (US$ 20,6 miljardia) IBRD:n rahoitus on säilynyt kriisiä edeltävää tasoa huomattavasti korkeampana. Kysynnän odotetaan säilyvän pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampana myös lähivuosina.
Maailmanpankilla on myös tärkeä rooli, kun etsitään ratkaisuja maantieteelliset rajat ylittäviin, globaaleihin ongelmiin (esim. köyhyys, sairaudet, ympäristökysymykset ml. ilmastonmuutos, rahoitusmarkkinoiden vakaus, tietotekniikan saaminen kaikkien ulottuville, markkinoille pääsy). Näissä kysymyksissä yhteistyö ja työnjako koko kansainvälisen yhteisön (mm. IMF, YK, EU, OECD, WTO) kesken on avainasemassa.
Maailmanpankin tavoitteena on ottaa hankkeissaan huomioon yhtäältä makrotaloudellinen sekä rahoituksellinen ja toisaalta rakenteellinen, sosiaalinen sekä inhimillinen kehitysaspekti. Näiden kehitysulottuvuuksien mittaamiseen ja seuraamiseen kiinnitetään paljon huomiota. Maailmanpankki kehittää jatkuvasti myös sektorikohtaisia ohjelmia, jotka koskevat mm. terveydenhuoltoa, koulutusta sekä ympäristöä ja energiaa.
Maailmanpankki on pyrkinyt uudistumaan ja muuntautumaan muuttuneiden tarpeiden ja maailmantaloudessa tapahtuneiden – ja tapahtuvien – muutosten mukana: jälleenrakennuksesta myös muiden hankkeiden lainoittajaksi ja viimeisimpänä tietopankista uusien avoimuus- ja läpinäkyvyyskäytäntöjen myötä konkreettisia ratkaisuja tarjoavaksi pankiksi.
Maailmanpankin avoimuus
Maailmanpankin toiminnan avoimuuden lisääminen on ollut keskeinen osa sen viimeaikaista uudistusagendaa ja Maailmanpankki on nykyään suunnannäyttäjä muille kansainvälisille rahoituslaitoksille ja kehitystoimijoille. Maailmanpankin avoin hallinto toteutuu toisiinsa limittyvien asiakokonaisuuksien kautta. Näistä keskeisimmät ovat:
Pankki avasi tietovarantonsa maksutta kaikkien käytettäväksi vuonna 2010. Maailmanpankin tietopankista (Open Data) on nyt saatavilla yli 7 000 kehitykseen liittyvää indikaattoria, jotka kaikki ovat nähtävissä ja ladattavissa pankin kotisivuilta. Indikaattoritietoa on saatavilla yli 200 maasta ja ne kattavat kehityksen tunnusluvut aina 1960-luvulta asti.
Myös kehitysavun tehokkuutta voi tarkastella sitä mittaavien indikaattoreiden avulla. Maailmanpankin ja OECD:n yhdessä toteuttama kehitysavun rahavirtoja kuvaava palvelu (Aidflows) havainnollistaa miten kehitysapua annetaan ja saadaan eri puolilla maailmaa. Maailmanpankin indikaattoreiden avulla voi tarkastella myös esimerkiksi eri maiden hallinnon laatua ja sen kehitystä vertailemalla esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista, hallinnon tehokkuutta tai tehottomuutta, korruptiota tai tilivelvollisuuden toteutumista.
Tiedon ja sen saannin avoimuudessa ei ole vain kysymys tilastoista, vaan myös syvemmistä julkisuusperiaatteista. Maailmanpankki on noudattanut kesästä 2010 alkaen uutta, tiedonsaannin avoimuuteen perustuvaa politiikkaa (Access to Information Policy). Sen perusoletuksena on, että kaikki tieto pankin operaatioista on lähtökohtaisesti julkista ellei toisin ole erikseen päätetty. Julkiseksi tuli näin runsaasti tietoa Maailmanpankin kehitteillä olevista hankkeista ja niiden toteutuksesta sekä pankin johtokunnan päätöksistä.
Maailmanpankki tarjoaa laajempaan käyttöön ja kehittää jatkuvasti tiedon avointa välitystä edistäviä uusia tietoteknisiä sovelluksia. Esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden eri osasten kartoittamiseen tarkoitettuja ohjelmistoja (PovMap) on vapaasti ladattavissa pankin kotisivuilta. Kotisivuilta ladattavan älypuhelinsovelluksen (DataFinder) avulla käyttäjät voivat laatia kaavioita, taulukoita ja esityksiä pankin tietokannoista löytyvien tietojen perusteella.
Pankin eri puolilla maailmaa toteuttamia hankkeita voi tarkastella myös sähköisen ’hankekartan’ avulla. Kartasta voi tarkastella pankin meneillään olevia ja sen suorittamia hankkeita alueittain, maittain ja sektoreittain. Pankin kotisivuilla voi myös tarkastella ja ladata tietoja eri kehitysteemoihin keskittyvistä sähköisistä ’maailmankartastoista’.
Publish what you fund -järjestön 15.11.2011 julkistetussa vertailussa Maailmanpankki nostettiin parhaimmaksi toista kertaa peräkkäin 58 eri kehitysrahoittajaa kattaneessa tutkimuksessa.
Vuosikokouksen yleisistunnossa pidetyt puheet löytyvät videonauhoitteina ja kirjallisina IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokoussivustolta.
Maailmanpankkiryhmästä löytyy tarkempaa tietoa ryhmän internetsivuilta:
Maailmanpankin vaalipiirijohtokuntatoimiston internetsivut:
Valtiovarainministeriö:
Finanssisihteeri Jussi Lehmusvaara
Erityisasiantuntija Tuuli Juurikkala
Erityisasiantuntija Minna Nikitin
Finanssineuvos Kristina Sarjo
s-posti muotoa etunimi.sukunimi@vm.fi
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi