Pääomatulojen verotus

Suomessa on vuodesta 1993 lähtien sovellettu eriytettyä tuloverojärjestelmää, jossa veronalainen tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloon. Pääomatuloa ovat mm. osinkotulo, yrittäjätulon pääomatulo-osuus, vuokratulo, voitto-osuus ja luovutusvoitto, maa-aineksesta saatu tulo, puunmyyntitulo sekä eräät korkotulot.
Pääomatulosta maksetaan suhteellisen verokannan mukaan veroa valtiolle. Pääomaverokanta on 28 % vuoden 2005 alusta lähtien.

Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtävien vähennysten perusteella. Pääomatulosta voidaan vähentää mm. tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut (ml. tulonhankkimiskorot), omistusasunnon hankkimiseen ja valtion takaamaan opintolainaan kohdistuvat korkomenot sekä pääomatuloista vähennettävät tulolähteen tappiot.

Alijäämähyvitys

Jos vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, korkomenojen ja pääomatulosta vähennettävien tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, syntyy erotuksen suuruinen pääomatulolajin alijäämä. Pääomatulolajin alijäämää on mahdollista vähentää myös ansiotulojen verotuksessa. Pääomatulojen verokantaa vastaava määrä alijäämästä (28 % vuonna 2010), kuitenkin enintään 1400 euroa, hyvitetään ansiotulon verosta.

Sivu tulostettavassa muodossa