Siirry suoraan sivun tekstisisältöön
Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä

Tarkennettu haku  |  A-Ö-hakemisto  |  Ohje

Etusivu / Valtiontalous

Valtiontalous

Valtion raha-asioiden hoito Suomen kansantalouden kehityksen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä. Kansantalouden tilinpidossa valtiontalouteen luetaan kuuluvaksi varsinaisen valtion budjettitalouden ohella budjettitalouden ulkopuolella olevat rahastot (pl. Valtion eläkerahasto, joka luokitellaan työeläkelaitosten sektoriin), yliopistot sekä Solidium Oy.

Valtiovarainministeriö valmistelee vuosittain ehdotuksen valtion talousarvioksi ja tarvittaessa lisätalousarvioiksi sekä ehdotuksen valtiontalouden kehyksiksi tuleville vuosille. Valtiovarainministeriö antaa muille ministeriöille ohjeita ja määräyksiä talousarvioehdotuksen laadinnasta, talousarvion soveltamisesta ja valtion varallisuuden hoidon yleisistä periaatteista. Valtiovarainministeriö myös seuraa talousarvion soveltamista ja sen toteutumista sekä vastaa valtion kassavarojen hoidosta. Valtiovarainministeriö on keskeisesti mukana myös kuntien ja valtion välisiä taloussuhteita käsittelevissä lakisääteisissä elimissä. Lisäksi valtiovarainministeriö osallistuu EU:n budjettiin liittyvien asioiden valmisteluun osallistumalla EU:n ministerineuvoston ja sen budjettikomitean työskentelyyn.

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino

Valtiontalous on osa julkista taloutta, joka sisältää lisäksi kuntatalouden sekä sosiaaliturvarahastot.

Kuntatalous

Perustuslaki takaa kunnille laajan itsehallinnon, jonka keskeiseen sisältöön kuuluu verotusoikeus sekä oikeus päättää omasta varainkäytöstään. Kunnat päättävät kunnallisveron verokannasta itsenäisesti sekä kiinteistöverokannasta eduskunnan säätämän vaihteluvälin sisällä. Lisäksi kunnat saavat eduskunnan päättämän osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntien välisiä taloudellisia eroja tasoitetaan valtionosuusjärjestelmällä. Kunnilla on päävastuu julkisten palvelujen tuottamisesta, jonka se voi hoitaa joko itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen palvelut.

Peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjettitarkastelu

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta parannetaan valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalvelubudjettitarkastelu on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Kuntien ja valtion välisiä taloudellisia asioita käsittelee kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta.

Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta (KUTHANEK)

Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm. valtion ja kuntien taloutta koskevien toimenpiteiden yhteensovittaminen kokonaistaloudellisen kehityksen näkökulmasta ja valtionosuusjärjestelmän toimivuuden seuranta sekä järjestelmää koskevien kehittämisehdotusten valmistelu. Ryhmän puheenjohtajana toimii kunta-asioista vastaava ministeri. Neuvottelukunta koostuu valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja Kuntaliiton edustajista.

Neuvottelukunnan osana toimii talousjaosto, jonka puheenjohtajana on valtiovarainministeriön budjettiosaston budjettipäällikkö ja siinä on virkamiesedustus kunta-asioita käsittelevistä ministeriöistä ja kuntien keskusjärjestöstä. Talousjaosto vastaa kunnallistalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvioiden laadinnasta. Raportti ilmestyy kahdesti vuodessa.

Lisätietoja kuntataloudesta

Kunta-asiat

Sosiaaliturva- ja työeläkerahastot

Keskeinen osa sosiaaliturvaa rahoitetaan sosiaaliturva- ja työeläkerahastoista. Rahastojen maksamia etuuksia säätelee lainsäädäntö. Etuudet rahoitetaan palkkaperusteisilla sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksuilla sekä yleisin verovaroin, sillä valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Sosiaaliturvamaksujen, työnantajan ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun, suuruudesta päätetään lailla. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain työnantajan ja vakuutetun työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun suuruuden. Työttömyysturva- ja eläkejärjestelmään on rakennettu ns. suhdannepuskurit hillitsemään vakuutusmaksujen nousua talouskehityksen heikentyessä. Vuodesta 2010 lähtien myös Valtion eläkerahasto luetaan kansantalouden tilinpidossa kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin.

Lisätietoja saa Kansaneläkelaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Eläketurvakeskuksen Internet-sivuilta:

Kansaneläkelaitos

Sosiaali- ja terveysministeriö

Eläketurvakeskus

Sivu tulostettavassa muodossa

Tietoa näistä sivuista

Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi