Finanssipolitiikka

Finanssipolitiikan tavoitteista sovitaan hallitusohjelmassa. Kataisen hallituksen ohjelman 22.6.2011 mukaan hallituksen talouspolitiikka tähtää kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Hallitus harjoittaa aktiivista, kansantalouden kasvumahdollisuuksia ja työllisyyttä tukevaa finanssipolitiikkaa.

Hallituksen tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Tavoitteena on kääntää valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhde selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Hallitus aloittaa koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavat toimet vuoteen 2015 mennessä. Rakenteellisten uudistusten vaikutus julkisen talouden tilaan näkyy kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Julkisen talouden kestävyyttä turvataan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla. Valtion menoja ja tuloja sopeutetaan vuositasolla nettomääräisesti yhteensä 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä. Sopeutus jakautuu tasan tulo- ja menotoimenpiteiden kesken. Lisäksi hallitus uudelleen kohdentaa menoja perusturvan parantamiseen sekä työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimiin.

Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen vuosien 2013–2016 kehyspäätöksestä. Hallituskauden puolivälissä tehdään laajempi talousstrategian toteutumisen arviointi ja määritetään tarvittaessa loppuvaalikauden lisätoimenpiteet julkisen talouden vahvistamiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

 

Budjettipolitiikan keskeisiä välineitä ovat valtion talousarvio ja tulevien vuosien valtiontalouden kehykset. Vakausohjelmassa raportoidaan hallituksen finanssipoliittisista suunnitelmista muille EU:n jäsenmaille. Talouskriisin jälkeen EU:n talouspolitiikan koordinaatiossa korostuu finanssipolitiikan etukäteistarkastelu ns. eurooppalaisen lukukauden puitteissa. Finanssipolitiikan valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.

Finanssipolitiikka vaikuttaa kansantalouden kehitykseen julkisen talouden tuloja ja menoja koskevien päätösten kautta. Julkiseen talouteen sisältyy valtiontalouden ja kuntien lisäksi myös pakollista sosiaaliturvaa hoitavien sosiaaliturva- ja työeläkerahastojen talous. Finanssipolitiikkaa kiristävillä tai keventävillä päätöksillä voidaan vähentää tai lisätä lähivuosien kotimaista kysyntää. Finanssipolitiikan ns. automaattinen vakautusvaikutus syntyy, kun talouskehityksen heiketessä tai vahvistuessa julkiset menot, kuten esimerkiksi työttömyysturvamenot, lisääntyvät tai vähenevät ja toisaalta verotulot vähenevät tai lisääntyvät ilman että menojen tai tulojen määräytymisen perusteita muutetaan. Verotus sekä sosiaalietuuksia, eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat ratkaisut vaikuttavat myös talouden rakenteiden kehitykseen ja siten pitkälle tulevaisuuteen.

Sivu tulostettavassa muodossa