Valtiontalouden kehykset

Hallitus päättää vaalikauden alussa valtion budjetin menosäännöistä ja -katosta eli vaalikauden kehyksestä koko nelivuotiselle vaalikaudelle. Määrärahojen hallinnonaloittaista jakoa tarkistetaan vaalikauden kehyksen puitteissa vuosittain maaliskuussa valtiontalouden kehyspäätöksellä, jonka taustalla ovat hallinnonalojen kehysehdotukset. Valtiontalouden kehyspäätös on seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonaloille.

Kehysmenettely

Noin 4/5 valtion budjetin määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovan kehyksen mukaisesti.

Vuosittain tehtävässä valtiontalouden kehyspäätöksessä ei muuteta menokehyksen perusteena olevaa hallitusohjelmassa ja vaalikauden ensimmäisessä kehyspäätöksessä määriteltyä menolinjaa, vaan tarkistetaan määrärahojen hallinnonaloittaista jakoa sekä päivitetään kehys vastaamaan hinta- ja kustannustasossa sekä kehysmenojen rakenteessa tapahtuneita muutoksia.

Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot asetettiin vaalikauden ensimmäisessä kehyspäätöksessä (5.10.2011) siten, että ne ovat vuonna 2015 1 215,5 milj. euroa pienemmät kuin 23.3.2011 valtiontalouden ns. teknisessä kehyksessä. Vaalikauden kehys vuoden 2012 hintatasossa: 2012 42 284 milj. euroa, 2013 42 205 milj. euroa, 2014 42 037 milj. euroa ja 2015 42 132 milj. euroa. Kokonaiskehyksestä varataan vuosittain 200 milj. euroa lisätalousarvioesityksiä varten.

Vuosien 2013-2016 kehyspäätöksen (4.4.2012) yhteydessä hallitus päätti uusista lisäsopeutustoimista. Valtiontalouden kehykseen kuuluvissa menoissa päätettiin säästää n. 1,23 mrd. euroa vuoden 2015 tasolla. Kehysmenosäästöt vuodelle 2013 ovat 495 milj. euroa. Lisäsopeutustoimien myötä vaalikauden kokonaiskehystasoa ja vuosittaisia kehystasoja on korjattu alaspäin kehysmenosäästöjen mukaisesti. Vaalikauden kehystasoa alennetaan kesken vaalikauden nyt ensimmäistä kertaa nykymuotoisen kehysjärjestelmän historian aikana. Kehyksen alentaminen, toisin kuin korottaminen, on mahdollista kesken vaalikauden heikentämättä kehyksen uskottavuutta. Vaalikauden kehys vuosille 2013-2015 on vuoden 2013 hintatasossa huhtikuun 2012 kehyspäätöksen jälkeen: 2013 42 801 milj. euroa, 2014 42 319 milj. euroa ja 2015 42 007 milj. euroa.

Vuosien 2014-2017 kehyspäätöksen (27.3.2013) yhteydessä hallitus sopi edelleen uusista sopeutustoimista. Lisäsopeutustoimilla on merkittävä nettovaikutus kehykseen kuuluvien menojen tasoon. Näin ollen vaalikauden kokonaiskehystasoa alennetaan edelleen 150 milj. eurolla vuodelta 2014 ja 450 milj. eurolla vuodelta 2015. Vaalikauden kehys vuosille 2014-2015 on vuoden 2014 hintatasossa maaliskuun 2013 kehyspäätöksen jälkeen: 2014 42 871 milj. euroa ja 2015 42 259 milj. euroa.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät

• työttömyysturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, palkkaturva ja asumistuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehykseen niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta.
• korkomenot
• valtion päättämien veromuutosten (ml. sosiaalivakuutusmaksujen) mahdolliset kompensaatiot muille veronsaajille
• teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia määrältään vastaavat menot
• veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-automaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot
• finanssisijoitusmenot
• arvonlisäveromenoihin osoitetut määrärahat.

Hallitus on sopinut, että osakkeista mahdollisesti saatavista myyntituloista yli 400 milj. euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan käyttää enintään 150 milj. euroa kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin vaalikauden kehyksen estämättä. Päästöoikeuksien huutokaupoista valtiolle kertyneitä tuloja saa kehyksen estämättä käyttää kertaluonteisiin ilmastotoimien ja kehitysyhteistyön menoihin.

Mikäli talouskasvu osoittautuu ennakkoon arvioitua nopeammaksi, käytetään kasvun myötä kasvaneet tulot ja pienentyneet menot ensisijaisesti valtion velkaantumisen vähentämiseen. Mikäli ennen vuotta 2015 valtion velan bruttokansantuoteosuus kääntyy selkeään laskuun, voidaan parantuneesta fiskaali-sesta asemasta enintään 30 % käyttää menolisäyksiin hallituksen strategisten päämäärien mukaisesti.

Hallitus on päättänyt, että jos menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 200 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

Toiminta- ja taloussuunnittelu

Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on varmistaa hallituksen valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevien linjauksien huomioon ottaminen kunkin ministeriön toimialalla. Toiminta- ja taloussuunnittelussa huomioidaan asetettujen tavoitteiden lisäksi toteutumatiedot ja niistä tehdyt analyysit sekä määräajoin tehdyt arvioinnit toteutuneesta kehityksestä.

Ministeriö suunnittelee toimialansa toiminnan vaikuttavuutta ja toiminnallista tuloksellisuutta usean vuoden aikavälillä. Pääsääntöisesti nelivuotiskaudeksi tehtävä  toiminta- ja taloussuunnittelu sisältää mm. yleiset toimintalinjaukset ja painopisteet sekä tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehitykselle. Toiminnan ja talouden suunnittelu tarjoaa pohjan valtiontalouden kehysten ja valtion vuotuisen talousarvion laadinnalle.  Ministeriön kehysehdotus sisältää ns. peruslaskelman, joka kertoo jo päätettyjen määrärahojen tason. Lisäksi ministeriö esittää mahdolliset kehittämisehdotukset sekä arvion kehysten ulkopuolelle jäävistä määrärahoista ja hallinnonalan tuloista.

Sivu tulostettavassa muodossa