Arviointitoiminta

Arvioinnissa eli evaluoinnissa tuotetaan taloustieteiden ja muiden yhteiskuntatieteiden eri menetelmien avulla tietoa päätöksenteon tueksi. Arvioinnissa kootaan systemaattisesti objektiivista tietoa yhteiskuntapolitiikan vaikutuksista ja tuloksista tai hallinnon toiminnasta ja verrataan vallitsevaa asiantilaa asetettuihin tavoitteisiin (tavoitteiden saavuttamisen arviointi), muihin vastaavantyyppisiin toimintoihin tai yksikköihin (vertailukehittäminen, benchmarking) tai aikasarjana (kehityslinjojen, trendien tunnistaminen). Arvioinnin antamien tietojen perusteella voidaan tehdä talous- ja finanssipoliittisia päätöksiä määrärahojen kohdentamisesta eri käyttötarkoituksiin, vero- ja maksujärjestelmän kehittämisestä sekä lainsäädännön toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Arviointitiedon hankkimisen ja hyödyntämisen tulisikin olla osa yhteiskuntapolitiikan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä säädösvalmistelua ja lainsäädännön toimivuuden seurantaa.

Arvioinnit täydentävät vuosittaisen tulosraportoinnin tietoa ja arvioinnilla voidaankin erityisesti hahmottaa yhteiskuntapolitiikan onnistumisen aste (yhteiskunnallinen vaikuttavuus) ja toimenpiteiden taloudellista tehokkuutta. Arviointi on hyvä tapa hankkia tietoa yhteiskunnallisista syy- ja seuraus- sekä vuorovaikutussuhteista ja rakenteellisista yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Valtion virastojen ja laitosten arvioinnissa saadaan tietoa tuloksellisuuden pitkäaikaisesta kehityksestä sekä erityisesti toiminnan tehokkuuteen ja laatuun vaikuttavista rakenteellisista seikoista. Arviointi voi olla ennakollista, toiminnan aikana tehtävää väliarviointia tai jälkikäteistä.

Arviointien kohteena ovat:

• yhteiskuntapolitiikan ja siinä käytettyjen keinojen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus sekä kehittämistarpeet (politiikka-arviointi)
• säädösten tai niille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen vaikutukset ja tuloksellisuus (säädösten vaikutusarviointi);
• valtionapujärjestelmien, valtionapujen ja muiden valtion rahoitustukien tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden sekä kilpailu-, ympäristö- ja muiden vaikutusten ja kehittämistarpeiden arviointi
• hallinnonalan tai sen yksittäisen viraston ja laitoksen taikka palvelujärjestelmien strategioiden, tavoitteiden ja tehtävien tarkoituksenmukaisuus yhteiskunnan ja asiakkaiden näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa (asiakas- ja tulevaisuusnäkökulma) sekä tuloksellisuus ja sen rakenteelliset edellytykset (tuloksellisuusnäkökulma)
• toimenpide- ja toimintaohjelmien, esimerkiksi tutkimusohjelmien, arviointi (ohjelma-arviointi)
• yksittäisten hankkeiden tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi (hankearviointi)

Sivu tulostettavassa muodossa