Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Uudistuksen tavoitteet

Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna 2005. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007, nk. puitelaki) tuli voimaan helmikuussa 2007.

Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Lisäksi tavoitteena on taloudellinen ja kattava palvelurakenne, joka turvaa koko maassa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden. Uudistusta on toteutettu kuntarakennetta, palveluiden rakenteita, tuotantotapoja ja organisointia kehittämällä.

Puitelain tavoitteena on toiminnalliseen kokonaisuuteen pohjautuvien kuntien ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. Myös lain tavoitteet kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämisestä pyrkivät edistämään kuntalaisen arjen näkökulmasta hyvin toimivaa, yhtenäistä ja toiminnallista aluetta.

Uudistuksen eteneminen

Kuntarakenne ja yhteistoiminta

Kunnat ovat edenneet uudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa vaihtelevasti. Rakenteellisia uudistuksia on toteutettu uudistuksen aikana, mikä on johtanut kuntarakenteen kehittymiseen ja kuntien yhteistoiminnan tiivistymiseen. Ongelmiksi on kuitenkin nähty se, että kuntarakenne on tehtyjen liitostenkin jälkeen hajanainen ja pienkuntavaltainen. Lisäksi kuntien päätöksenteko koskien puitelakiin sisältyneitä väestöpohjatavoitteita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta osoittautui varsin hitaaksi. Kunnat ovat myös siirtäneet yhteistoiminta-alueille sosiaalihuollon palveluita eri tavoin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat jakautumassa kahdelle hallintotasolle ja palveluiden saumattomuus on vaarassa.  

Tämän johdosta kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa puitelakia muutettiin keväällä 2011 mm. siten, että valtioneuvosto sai toimivallan velvoittaa kunnan yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi, mikäli kunnat eivät lain määräaikaan (31.8.2011) mennessä olisi tehneet asiaa koskevia päätöksiä. Valtioneuvosto voi lain mukaan tehdä päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Lisäksi lakimuutoksella täsmennettiin sosiaalihuollon palveluja koskevaa yhteistoimintavelvoitetta. Kuntien tulisi siirtää yhteistoiminta-alueille kaikki sosiaalihuollon palvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Siirtymäaikaa sosiaalihuollon tehtävien siirrolle olisi vuoden 2015 alkuun saakka.

Kaupunkiseudut

Kaupunkiseutujen tuli kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain mukaan laatia kaupunkiseutusuunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen kuntarajat ylittävää käyttöä parannetaan. Kaupunkiseutusuunnitelmien sisältöä, toteutusta sekä yhdyskuntarakenteen eheytymistä on arvioitu uudistuksen aikana 19 laissa mainitun kaupunkiseudun osalta.

Suunnitelmavelvoite on saanut seudut arvioimaan seudullista yhteistyötä uudella tavalla. Tavoitteita ja toimintatapoja on uudistettu ja seudut ovat käynnistäneet uusia yhteistyöprosesseja. Erityisesti suurten kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistäminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen ja kehittäminen vaatii edelleen tukea.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotoimet hallituskaudella 2011-2015

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään koko maata koskeva kuntauudistus. Sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kestävä ja elinvoimainen kuntarakenne, jolla turvataan palvelujen yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee myös vastaamaan yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen ja tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan sekä kehitystyöhön.

_________________________________________

Hallitusohjelman mukaisesti uuden kuntauudistuksen kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kannalta tämä tarkoittaa, että kuntauudistuksessa laadittava rakennelaki tulee korvaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan nk. puitelain. Puitelakiin sisältyvää yhteistoimintaan velvoittavaa menettelyä ja siihen liittyvää kuntakohtaisten neuvottelujen käynnistämistä ei siksi nähdä tarkoituksenmukaiseksi. Puitelain menettelyistä tullaan siirtymään rakennelain mukaisiin menettelyihin.

 

 

 

 

 

Sivu tulostettavassa muodossa