Etusivu / Hankkeet / Yhteiset palvelut / Periaatepäätöksen seuranta
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä ja -käytäntöjä, viestintä- ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus- ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä.
Valtioneuvosto antoi 4.2.2010 periaatepäätöksen virastojen toimintamenosäästöistä, joiden toteutumista ministeriön tulee seurata omalla hallinnonalallaan. Periaatepäätöksen toteutumista seurataan myös valtiovarainministeriössä osana valtion tilinpäätöskertomuksen vuosiin 2010 ja 2011 liittyvää raportointia. Tällä sivulla seurataan, miten virastot toteuttavat valtioneuvoston periaatepäätöstä.
Seurattavat kohteet:
Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen
Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2010 on 600 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa 20 miljoonan euron lisäsäästöt
valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 miljoonaa euroa ja 710 miljoonaa
euroa vuodelle 2012.
Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen
mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus- ja muihin toimenpiteisiin
yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. Hanselin puitesopimusten käyttöä seurataan vertaamalla niitä
virastojen hankintojen kokonaiskustannuksiin.
Tilankäytön tehostaminen
Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitila-asiantuntijana.
Valtion tilankäytön seurantaa ja tilahallinnan parantamista varten valtiolla otetaan vuoden 2010 aikana yhtenäinen tilatietojärjestelmä. Ensivaiheessa yhtenäiset tilatiedot pyritään saamaan kattaviksi valtion ns. toimistotyyppisissä tiloissa, joissa tilatehokkuuden parantamisella nykyisestä on arvioitu saavutettavan konkreettisia säästöjä. Yhtenäisen tilatietokannan kokoamisesta vastaa valtiovarainministeriö ja toteutuksessa hyödynnetään keskitetysti Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluita.
Senaatti-kiinteistöt oli esimerkiksi mukana luomassa uusille aluehallintoviranomaisille toimitilojen tavoitesuunnitelmaa. Vuoteen 2015 ulottuvan tavoitesuunnitelman mukaisesti toimitilojen uudelleenjärjestelyillä saavutetaan vähintään yli 30 000 neiliömetrin eli lähes 15 prosentin tilasäästöt ja parannetaan toimitilojen tilatehokkuutta noin 30 neliömetristä/hlö 23,6 neliömetriin/hlö. Valtiokonsernin tasolla uudelleenjärjestelyt tuovat vähintään 4,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen
Toimitilamarkkinoilla toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat vuodesta 2008 vuoteen 2009 mediaanilla mitattuna keskimäärin 9 % ja ilman korjaus- ja kunnossapidon kustannuksia laskien 12 % (KTI Kustannusbenchmarking 2010). Valtion toimitilahallinnan ja tilatehokkuuden parantamiseksi keskitettyjen asiantuntijapalveluiden käyttöä on tarkoituksenmukaista edistää jatkossakin. Keskitetyillä toimitilojen ylläpito-, korjaus- ja liitännäispalveluiden hankinnoilla on saavutettu ja voidaan jatkossakin saavuttaa selviä mittakaava- ja synergiaetuja.
Toimitilahankintojen tehostamisen ohella myös Senaatti-kiinteistöjen oman toiminnan tuottavuuden kehittymisellä on suuri merkitys valtion tilakustannusten kehittymisessä. Liikelaitoslain mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa on noudatettava liiketaloudellisia periaatteita. Tämä mahdollistaakin liikelaitoksen toiminnan läpinäkyvän vertailun mm. vuosittain ulkopuolisen riippumattoman tahon tekemillä markkinavertailuilla. Yksi selvitettävä osa-alue on liikelaitoksen toiminnan tuottavuus. Toimistotilojen ylläpitokustannuksia ja Senaatti-kiinteistöjen tuottavuutta seurataan tällä sivulla.
Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen
Valtiovarainministeriö on luonut avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelulle sanomalehdissä yhteisen toimintamallin. Ensimmäinen yhteinen ilmoitus julkaistiin 9.5.2010. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt, virastot ja laitokset siirtyvät käyttämään lähinnä lyhennettyjä ilmoituksia. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. Heli-järjestelmä: www.valtiolle.fi
Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana. HAUSin tulosohjauksessa painotetaan virastoasiakastyön keskeisyyttä. Erityisesti virastojen tilauskoulutuksen kehitystä seurataan HAUSin asiakaskontaktien ja myynnin perusteella verraten kehitystä tilanteeseen ennen in-house -asemaa.
Valtiovarainministeriö on asettanut valtion henkilöstökoulutuksen hankintastrategiatyöryhmän laatimaan linjaukset ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan valtion henkilöstökoulutuksen tuottavuutta ja tehokkuutta. Työryhmän määräaika on 31.3.2011.
Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen
VN:n periaatepäätöksen mukaan ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan vuoden 2008 menotasosta 8 prosentilla tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja matkustus- ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video- ja muita etäyhteyksiä. Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 - 6/2010 elokuussa 2010 valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä.
Valtion matkustusstrategiassa on määritelty valtionhallinnon virkamatkustuksen ja matkahallinnon tavoitetila sekä toimenpiteet siihen pääsemiseksi. Virastojohdon vastuulla on huolehtia tuottavan ja tehokkaan matkahallinnon organisoinnista ja matkustamisen ohjauksesta virastossa. Matkustusstrategian toteutumista seurataan NETRAn avulla.
Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoitellaan kokonaissäästöjä
Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista syistä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen.
Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin tekemisestä omissa hankkeissaan.
Toimintamenosäästöpäätöksen mukaan valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa hallinnonalansa arkkitehtuureja. Valtiovarainministeriö avaa vuoden 2010 aikana palvelun, jossa avoimen koodin komponentteja voidaan jakaa. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset omaan verkkoonsa. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä.Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan osalta. Tilannetta seurataan hallinnonaloittain tällä sivulla.
Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen
Periaatepäätöksessä kehotetaan siirtymään julkaisujen painattamisesta entistä enemmän verkkojulkaisemiseen ja harkitsemaan tarkoin, milloin tarvitaan painettuja julkaisuja. Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia.
Verkkojulkaisemista ja painatuspalveluiden käyttöä seurataan hallinnonaloittain vuodesta 2008 alkaen taulukossa, josta ilmenee julkaisunimikkeiden lukumäärät, montako niistä on julkaistu verkossa, montako painettu ja monessako painotyössä on käytetty Hanselin puitesopimusta. Painatuskustannuksia seurataan NETRAn kirjapitojärjestelmästä ja Hanselin tilastoista. Oheisessa talukossa on väliaikatietoa hallinnonalojen julkaisutuotannosta kesäkuuhun 2010 asti.
Hallinnonaloilta saatujen tietojen mukaan virastojen julkaisut ovat internetissä saatavilla. Virastot ovat myös vähentäneet painettujen julkaisujen määriä ja painotöissä käytetään entistä enemmän Hanselin kilpailuttamia puitesopimuksia. NETRAn kirjanpidon mukaan valtion budjettitalouden virastojen painatuspalvelujen kustannukset olivat lokakuussa 2009 ilman yliopistoja noin 2 464 000 euroa ja lokakuussa 2010 ne olivat noin 2 095 000 euroa eli laskua noin 15 prosenttia.
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi