Luottamusmiestoiminta valtion virastoissa ja laitoksissa

Valtiosektorin luottamusmiestoimintaa selvittävän kyselyn ja haastattelujen tuloksia

• 5/2006 Luottamusmiestoiminta valtion virastoissa ja laitoksissa
  07.12.2006  |  pdf, 1,3 Mt

Tiivistelmä

Luottamusmiehet arvioivat myönteisesti toimintaedellytyksiään kokonaisuutena. Puolet luottamusmiehistä piti toimintaedellytyksiään luottamustehtävissä hyvinä ja runsas kolmannes kohtalaisina. Huonoiksi toimintaedellytyksensä katsoo vain 13 prosenttia. Työnantajan edustajien mukaan luottamusmiesten toimintaedellytykset ovat joko erittäin hyvät tai hyvät.

Luottamusmiehet arvioivat käyttävänsä luottamustehtävien hoitamiseen keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Päätoimisia luottamusmiehiä on valtiolla parikymmentä. Useat luottamusmiehet ilmoittavat, ettei ajankäyttöä luottamustehtäviin ja virkatehtäviin ole sovittu riittävän selkeästi.

Työnantajan edustajien huomattava enemmistö katsoo tiedon kulkevan hyvin työnantajalta henkilöstölle; luottamusmiehistä kukaan ei esitä tällaista arviota, joskin tiedonkulun kohtalaiseksi arvioivia on melko runsaasti. Tiedonkulkua työnantajalta luottamusmiehille luottamusmiehet arvioivat selvästi myönteisemmin. Yleisen tason havaintona tiedonkulusta ja ehkä valtiosektorin ominaispiirteenä voi haastattelujen ja kyselyvastausten perusteella todeta, että tuleviin muutoksiin liittyvä epävarmuus heijastuu selvästi luottamusmiestoimintaan.

Työnantajan ja henkilöstön edustajien arviot erimielisyystilanteista poikkeavat erimielisyyksien määrän osalta toisistaan jonkin verran, mutta ovat asioiden osalta yhdenmukaiset. Useimmiten luottamusmiesten ja työnantajan välillä on ollut erimielisyyttä uusista palkkausjärjestelmistä, työhyvinvoinnnista, organisaatiomuutoksista, tuottavuuskysymyksistä sekä henkilöstön mukaan myös työvoiman määrästä eri kohteissa tai työtehtävissä. Sosiaali- ja työvoimapalvelut, turvallisuustoiminta (rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen osalta) sekä yliopistokoulutus, tutkimustoiminta ja ministeriötason toiminta ovat virastoja, joissa erimielisyyksiä on esiintynyt useissa asiaryhmissä suhteellisesti eniten. Suhteellisesti vähiten erimielisyystapauksia on kokonaisuutena katsoen ollut valtiovarainhoidon sekä vakuutus- ja rahoituspalvelujen, kulttuuripalvelujen ja alue- ja ympäristöpalvelujen virastoissa.

Työnantajista noin puolella oli uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kokemuksia, kun luottamusmiehillä vastaava osuus oli neljännes. Valtaosin kielteisiä kokemuksia oli runsaalla kolmanneksella luottamusmiehistä ja noin 10 prosentilla työnantajista. Uudelle palkkausjärjestelmälle asetetut odotukset olivat uudistustyön alussa korkealla, mutta valmistelutyön etenemisen myötä odotuksista jouduttiin osittain luopumaan ja etenkin toteutusvaiheessa kriittisyys järjestelmää kohtaan kasvoi. Osa vastaajista koki turhauttavaksi varsinkin rahoituksen tuomat rajoitukset järjestelmän toteuttamisessa ja myös tavan, jolla järjestelmä sovitettiin rajoituksiin.

Kokonaisarviona luottamusmiestoiminnasta työnantajapuoli ilmoitti lähes yksimielisesti (92 %) yhteistyön luottamusmiesten kanssa sujuneen hyvin ja luottamusmiehistäkin tätä mieltä on kaksi kolmannesta. Yleisvaikutelma kyselyvastauksista on, että valtiotyönantajalla on luottamusmiestoimintaan myönteinen perusasenne, mikä heijastuu siinä, että luottamusmiesten toimintaedellytykset ovat yleensä kunnossa ja luottamusmiesten panosta työyhteisön kehittäjänä myös arvostetaan. Neuvottelukulttuuria luonnehdittiin haastatteluissa puolin ja toisin yleensä hyväksi ja asialliseksi

Toiminnan kehittämiseksi moni luottamusmies toivoi vastauksissaan, että luottamustehtävien ja virkatehtävien ajankäytöstä sovittaisiin nykyistä selvemmin ja että luottamustehtävät ja työyhteisön kehittämistehtävät tulisi ottaa riittävästi huomioon uudessa palkkausjärjestelmässä. Tiedonkulussa säännöllinen yhteydenpito työnantajan ja luottamusmiesten kesken koetaan tärkeäksi asiaksi. Useissa luottamusmiesten vastauksissa korostetaan tiedottamisen avoimuuden vaatimusta sekä sitä, että muutoksista tiedotettaisiin niin ajoissa, jotta henkilöstön edustajat voisivat yhteistoiminnassa osallistua asioiden käsittelyyn jo niiden valmisteluvaiheessa eikä vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat käytännössä jo menneet. Riittävän koulutuksen ja osaamisen merkitystä korostettiin puolin ja toisin.

Kieliversiot

Sivu tulostettavassa muodossa