Valtion henkilöstötilinpäätös

Tietoja henkilöstövoimavarojen hallinnan ja henkilöstötilinpäätöksen tueksi vuosilta 2001-2005

Valtion henkilöstötilinpäätös 2005
04.09.2006 | pdf, 1,9 Mt

Tiivistelmä

Henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavarojen strategisen johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline. Tämä raportti on valtiovarainministeriön kymmenes valtion budjettitalouden vuosittainen henkilöstötilinpäätös. Myös valtaosa virastoista tekee oman henkilöstötilinpäätöksen. Tätä työtä valtiovarainministeriö tukee tarjoamalla henkilöstön tilaa kuvaavaa vertailutietoa virastojen käyttöön.

Valtion budjettitalouden organisaatiot, niiden tehtävät, toiminnot ja henkilöstö muuttuivat merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana. Budjettitalouden henkilöstö vähentyi runsaasta 215 000 henkilöstä vuonna 1988 vajaaseen 124 000 henkilöön vuonna 2005. Henkilöstövähennyksestä (-91 000 henkilöä, -42%) valtaosa johtuu virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta.

Vuonna 2005 valtiolla työskenteli päätoimisesti 123 821 henkilöä, joista 49 prosenttia oli naisia ja 51 prosenttia miehiä. Henkilöstö vähentyi edellisestä vuodesta 0,1 prosentilla. Kehitys oli eri suuntaista eri hallinnonaloilla. Henkilöstö lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla ja vähentyi puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Vuonna 2005 valtion budjettitaloudessa tehtiin 120 868 henkilötyövuotta.

Henkilöstöstä 92 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 8 prosenttia osa-aikaisesti. Osa-aikaisten määrä ja osuus laskivat edellisestä vuodesta. Osa-aikaiset palvelussuhteet olivat yleisimpiä kulttuuripalveluissa ja harvinaisimpia turvallisuuspalveluissa. Naiset olivat useammin osa-aikaisia kuin miehet.

Henkilöstöstä 74 prosenttia työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa. 18 prosentilla oli määräaikainen palvelussuhde. Lisäksi 8 prosenttia työskenteli lailla tai asetuksella määräaikaiseksi säädetyssä virassa, tukityöllistettynä, harjoittelijana tai oli yliopisto- tai korkeakouluopiskelija.

Normaalin vanhuuseläkeiän saavuttamisen vuoksi valtion henkilöstö vähenee vuosina 2006-2011 runsaalla 17 000 hengellä (14 %) ja 2006-2020 runsaalla 50 000 henkilöllä (41 %). Kun mukaan lasketaan lisäksi muille eläkelajeille ja toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, poistuma on 2006-2011 runsaat 34 000 henkilöä (28%) ja 2006-2020 runsaat 84 000 henkilöä (69%). Vuosina 2006-2020 eläköitymisestä ja toisen työnantajan palvelukseen siirtymisestä johtuva poistuma on suurin opetus- ja koulutuspalveluissa ja muissa toiminnoissa ja pienin turvallisuuspalveluissa. Ammattiryhmittäin poistuma on suurin ylimmässä johdossa ja pienin sotilailla. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan valtion henkilöstön poistumasta 2006-2011 korvataan keskimäärin runsaat kaksi kolmasosaa. Näin uuden henkilöstön rekrytointitarve olisi runsaat 24 000 henkilöä 2006-2011.

Valtion henkilöstö on korkeasti koulutettua ja koulutetumpaa kuin työvoima muilla sektoreilla. Valtion henkilöstöstä 93 prosentilla oli ammatillinen tutkinto. Yleisin tutkinto oli keskiasteen tutkinto, joka oli 28 prosentilla henkilöstöstä. Korkeakoulututkinto oli 43 prosentilla henkilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen koulutustaso oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja neljä prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2001. Henkilöstön koulutustaso oli korkein yliopistoissa ja matalin muissa toiminnoissa. Miehet olivat hieman koulutetumpia kuin naiset.

Vuonna 2005 valtion budjettitaloudessa tehtiin 253 työpäivää ja työpäivän pituus oli keskimäärin 7,36 tuntia. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä työajasta oli 82,2 prosenttia. Lisäksi säännöllisestä työajasta käytettiin koulutukseen 1,4 prosenttia, vuosilomiin 12,2 prosenttia ja sairauspoissaoloihin 3,4 prosenttia.

Henkilöstön työvoimakustannukset olivat 5,3 miljardia euroa. Edellisestä vuodesta työvoimakustannukset kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla, nimellisesti 4,4 prosentilla. Sosiaaliturva- ja muiden välisten työvoimakustannusten osuus työvoimakustannuksista oli 21,5 prosenttia ja välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista 61,8 prosenttia. Henkilötyövuosi maksoi keskimäärin 43718 euroa.

Henkilöstötilinpäätöksessä työhyvinvointia selvitetään esimerkiksi koetun työtyytyväisyyden, sairauspoissaolojen ja toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen näkökulmista. Henkilöstön kokonaistyötyytyväisyys sai arvon 3,4 (asteikolla 1-5). Edellisestä vuodesta kokonaistyötyytyväisyys nousi 0,1 pisteellä. Henkilöstö oli tyytyväisintä työn sisältöön (3,7). Eniten kehitettävää oli johtamisessa (3,2) ja työnantajakuvaan, työpaikkatiedotukseen ja työtiloihin liittyvissä asioissa (3,2).

Sairauspoissaoloja oli 8,8 työpäivää tehtyä henkilötyövuotta kohti. Sairauspoissaoloja oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Lyhyiden, 1-3 päivän poissaolojen osuus sairauspoissaoloista oli 68 prosenttia. Lyhyiden sairauspoissaolojen osuus laski runsaalla kahdella %-yksiköllä. Henkilöstöstä runsaat kaksi prosenttia siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Edellisvuodesta toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen hieman lisääntyi ja valtiolta lähti enemmän työvoimaa toisen työnantajan palvelukseen kuin sieltä tuli valtiolle.

Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen tukevat toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Vuonna 2005 henkilöstöstä 77 prosenttia osallistui henkilöstökoulutukseen ja koulutukseen käytettiin 4,7 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Edellisvuoteen verrattuna koulutusta saaneiden osuus ja koulutukseen käytetty työaika henkilötyövuotta kohti hieman laskivat. Koulutusajan palkkoihin ja muihin koulutuskustannuksiin investoitiin 77,8 miljoonaa euroa.

Vuoden 2005 lopussa henkilöstöstä 95 prosenttia oli kannustavien palkkausjärjestelmien piirissä. Marraskuussa 2005 keskimääräinen kokonaisansio tulospalkkioineen oli miehillä 3017 euroa ja naisilla 2431 euroa kuukaudessa. Miesten ja naisten ansioeroja selittävät tehtävien vaativuuserot ja työtehtävien segrekoituminen mies- ja naisaloihin. Vuodesta 2001 vuoteen 2005 säännöllisen työajan ansio tulospalkkioineen nousi keskimäärin 17 prosentilla. Naisten ansiot ( 18,3%) nousivat enemmän kuin miesten ansiot ( 16,5%).

Vuonna 2005 henkilstöpääoman laskennallinen arvo oli 51830 miljoonaa euroa. Kun henkilöstöpääoma lisätään valtion tilinpäätöksen taseeseen, henkilöstöpääoman osuus valtion varoista on 51 prosenttia.