EU:n itälaajentumisen taloudellisia näkökohtia

Tilannekatsaus

EU:n itälaajentumisen taloudellisia näkökohtia
02.02.2001 | pdf, 249 Kt

Tiivistelmä

Valtiovarainministeriö asetti 19.9.2000 työryhmän arvioimaan EU:n laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia sekä Suomen että unionin kannalta, minkä lisäksi työryhmän tehtävänä on tutkia hakijamaiden taloudellisia valmiuksia EU-jäsenyyteen. Tässä työryhmän ensimmäisessä raportissa on kuvattu EU:n laajentumiseen liittyviä taloudellisia peruskysymyksiä.

Euroopan unioni on aloittanut jäsenyysneuvottelut 12 maan kanssa. Unionin laajentuminen merkitsee sen asukasmäärän kasvamista nykyisestä noin 370 miljoonasta yli 100 miljoonalla asukkaalla. Laajentuminen vaikuttaa sekä hakijamaiden että nykyisten jäsenmaiden talouskehitykseen ja tuotantorakenteisiin.

Hakijamaiden taloudet ovat kehittyneet yleisesti ottaen suotuisasti, mutta maiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Suurimpia ongelmia useimmissa hakijamaissa ovat nopea inflaatio, suuri vaihtotaseen alijäämä sekä korkea työttömyysaste. Hakijamaiden kansantuote henkeä kohti on keskimäärin 40 % EU-maiden keskiarvosta, joten niiden taloudellinen painoarvo on laajentuneessa unionissa suhteellisen vähäinen.

Institutionaaliset ja rakenteelliset uudistukset ovat olleet keskeisessä asemassa hakijamaiden siirtyessä markkinatalouteen. Viime vuotta on muutaman vaisumman vuoden jälkeen leimannut nopea edistyminen rakenneuudistuksissa, mutta erot maiden välillä ovat kuitenkin lisääntyneet. Lähivuosien keskeinen haaste rakennepolitiikassa liittyy markkinoiden toimintaa ja yksityisen sektorin kehittymistä tukevien instituutioiden luomiseen. EU:n budjettiin laajentuminen aiheuttaa menopaineita, joiden suuruusluokka on noin 0,3 % EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Laajentuminen vaikuttaa Suomeen pääosin samalla tavoin kuin koko unionialueeseen. Suomen kannalta tärkeimpiä maita ovat maantieteellisesti läheiset Baltian maat ja osin myös Puola. Viron ja Suomen taloudet ovat jo integroituneet monin tavoin. Puolaan Suomen taloussuhteet ovat kehittyneet nopeasti ja maan EU-jäsenyys luo tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia. Puolan talouden volyymi on suuri ja on odotettavissa, että EU-jäsenyys ja maan vaurastuminen antavat koko Euroopalle kasvusysäyksen ja lisäävät erityisesti Itämeren alueen taloudellista painoarvoa. Hakijamaiden läheisyys ja tiiviit yritystason kontaktit painottavat tämän alueen talouskehityksen vakauden ylläpitämisen merkitystä Suomen kannalta.