Ylijohtaja Päivi Laajala|15.12.2009 0:00:00

Parasta eduskunnassa

Valtioneuvosto hyväksyi 12.11.2009 kunta- ja palvelurakenneuudistusta eli Parasta koskevan selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta kävi 24.11. asiasta lähetekeskustelun, jonka aikana pidettiin kymmeniä puheenvuoroja ja esitettiin kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemelle lukuisia kysymyksiä.

Kaikkien puheenvuorojen henki oli se, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön ja sitä tulee jatkaa. Toimenpiteiden riittävyydestä keskusteltiin ja muutamissa puheenvuoroissa todettiin, että kunnilta tulisi edellyttää nopeampia ja tehokkaampia toimenpiteitä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Seuraavaksi selonteko käsitellään kahdeksassa eri valiokunnassa. Seuraamme mielenkiinnolla, mitä eduskunta valiokuntakierroksen jälkeen tulee selontekoon vastaamaan.

Selonteon linjauksista monet ovat aika yleisellä tasolla, mutta joukossa on myös niitä, jotka vauhdittavat kuntien toimenpiteitä Paras-uudistuksen toteuttamiseksi.

Selonteossa edellytetään, että nekin kunnat, jotka eivät ole vielä tehneet päätöksiä puitelain edellyttämistä rakenteellisista ratkaisuista, tekevät ne nopealla aikataululla. Valtioneuvosto saisi selonteon mukaan toimivallan velvoittaa kunnat sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan yhteistoimintaan, jos ne eivät omilla päätöksillään yllä puitelain edellyttämään väestöpohjaan. Tämä valtioneuvoston toimivaltaa koskeva säädös valmistellaan voimassa olevaan puitelakiin. Tällä hetkellä 60 kunnalla ei vielä ole sitovia päätöksiä puitelain vähintään noin 20000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi.

Lisäksi selonteon linjauksissa todetaan, että terveydenhuollon lainsäädäntö uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti keväällä 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Pysyvä terveydenhuollon lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö tulevat voimaan vuoden 2013 alusta lukien samalla kun määräaikaisen puitelain voimassaolo päättyy. Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut näiden lakien valmistelun ja ne tulevat pysyvästi säätelemään kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita.

Maa jaetaan erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja varten viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueeseen. Vuonna 2010 annettavalla valtioneuvoston asetuksella toteutetaan erityisvastuualueiden ja sairaanhoitopiirien työnjako.

Kuntaliitosten osalta rakennemuutos on ollut selkeä, mutta kunnat ovat kysyneet, millaisen rakenteen tuleva pysyvä lainsäädäntö sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta säätää. Kysytään, jatkavatko puitelain mukaiset yhteistoiminta-alueet vai säädetäänkö uusia suurempia ja tehtäviltään laajempia alueita.

Selonteon linjauksissa todetaan, että valmistelussa olevissa lainsäädäntöuudistuksissa tulee huomioida erilaiset tarpeet ja olosuhteet maan eri osissa. Lisäksi valmistelussa tulee huomioida puitelain perusteella kunnissa valmistellut rakenneuudistukset. Selvää vastausta kuntien kysymykseen on vielä vaikea antaa, mutta todennäköistä on, että yhtä mallia koko maahan ei tule. Selvänä sen sijaan pidän, että puitelaissa edellytettyihin rakennemuutoksiin ei ole tulossa lievennyksiä. Puitelaissa edellytetyt väestöpohjat onkin nähtävä säädetyt poikkeukset huomioon ottaen eräänlaisena miniminä.

Selonteossa on selkeitä uusia linjauksia kaupunkiseutuja koskien. Suurien kaupunkien yhdyskuntarakenteen ohjauksen ja maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä parannetaan lainsäädännöllä. Suurille kaupunkiseuduille annetaan sitovampi velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen. Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluonteisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen aiesopimusmenettely em. asioihin liittyen. Lisäksi luodaan kaupunkiseutuja koskeva selvityshenkilömenettely, joka voidaan käynnistää tilanteissa, joissa seudulla on selkeä yhteistyötarve, mutta yhteistyö ei seudun omin toimenpitein etene.

Hyvä on todeta myös se, että puitelain mukainen arviointimenettely erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville kunnille tullaan vakinaistamaan. Menettelyn myötä kunnat ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joilla niiden talous on parantunut. Merkittävä osa näistä kunnista on toteuttanut kuntaliitoksen.

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto on linjannut ministeriön painopistealueet niukkenevien resurssien oloissa. Painopisteet ovat työurien pidentäminen, verotuksen kokonaisuudistus, julkisen talouden kestävyys ja finanssipolitiikan linja, kuntastrategia ja julkisten palvelujen ja hallinnon digitalisointi. Painopistealueiden valmistelu on käynnistynyt osana ministeriön tulevaisuuskatsausta. 

Kuntastrategia jatkaa ja syventää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimenpiteitä ja uudistuksesta annetun selonteon linjauksia. Kuntaosasto vastaa kuntastrategian laadinnasta ja strategia valmistuu kesään 2010 mennessä.