Siirry suoraan sivun tekstisisältöön
Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä

Tarkennettu haku  |  A-Ö-hakemisto  |  Ohje

Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Kolumnit / Valtiovarainministeriön 200-vuotisen historian tuomia ajatuk..

Seppo Tiihonen|09.10.2009 0:00:00

Valtiovarainministeriön 200-vuotisen historian tuomia ajatuksia

Viisi vuotta jatkunut urakka, valtiovarainministeriön historian kirjoittaminen, alkaa olla valmis. Viimeisen osan loppurutistus on käsillä ja juhlat lähipäivinä. Minulta on usein kysytty, mitä tästä opin ja mitä me voimme oppia. Lyhyttä vastausta ei ole. On niin monia eri näkökulmia, josta kysymykseen voi vastata. Tässä nostan esille vain yhden: ministeriön roolin valtioneuvostossa.

Valtiovarainministeriöllä on poikkeuksellinen asema valtioneuvostossa. Sen tehtäväkenttä on laaja, mutta oleellisinta on, että ministeriön tehtävillä on kiinteä yhteys muiden ministeriöiden hoitamiin asioihin. Hoitamiensa talous- ja finanssi-, hallinto- ja henkilöstöpoliittisen tehtävien kautta ministeriö vaikuttaa kaikkeen julkiseen hallintoon. Tämä on otettu huomioon valtioneuvoston päätöksenteossa. Raha-asiainvaltiokunta ja talouspoliittinen ministerivaltiokunta ovat valtiovarainministeriön hoidossa. Niissä käsitellään kaikki hallituksen myöhemmin päättämät tärkeät valtiontalouden ja talouspolitiikan kysymykset. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa budjetin valmistelusta ja on vastuussa esityksen tekemisestä budjetin tulojen ja menojen tasapainottamisesta. Se joutuu tällöin ottamaan kantaa yhteiskunnan prioriteetteihin. 1980-luvun lopulta alkaen valtiovarainministeriötä on luonnehdittu superministeriöksi. Onko ministeriö sitä?

Valtiovarainministeriössä usein tunnustetaan luonnehdinta superministeriöstä oikeaksi. Jos näin tehdään, valtiovarainministeriö joutuu ottamaan vastuuta suomalaisten yleisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Se tarkoittaa vastuuta myös muiden ministeriöiden ja virastojen heikoista suorituksista ja tuloksista sekä jopa virheistä, jotka eivät kuulu suoranaisesti ministeriön tehtäväkenttään. Tällöin on esimerkiksi pohdittava sitä, onko valtiovarainministerillä vastuuta valtionhallinnon heikosta sijoittumisesta kansainvälisissä vertailuissa informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytöstä julkisessa hallinnossa. Onko markkinoiden avaaminen erilaisiin hallinnon palveluihin lisännyt hallinnon tuottavuutta enemmän kuin lihottanut konsulttifirmojen taseita? Ovatko valtionosuusjärjestelmän uudistukset ja kuntien vanhan tiukan menokontrollin poistaminen pitäneet yllä kunnallistalouden löysää menokuria ja kuntien tehtävien laajaa rönsyilyä samaan aikaan kun kunnilla on vaikeuksia vastata peruspalveluista? Onko tulosohjauksen omaksumisen luonut hallintoon keinotekoisen neuvottelubyrokratian, joka ei ole lisännyt tuottavuutta valtion virastoissa? Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Ovatko valtiovarainministeriölle nykyisin kuuluvat ohjausvälineet superministeriöaseman mukaiset? Liitettiinkö 1980-luvun lopulta alkaen toteutettuun keskitetyn ohjauksen purkamisen toimivat vastuun järjestelmät ministeriöille? Johtaessaan talouspolitiikan valmistelua, vastatessaan laajasti ymmärretystä finanssipolitiikasta sekä hallinto- ja henkilöstöpolitiikan linjauksista valtiovarainministeriö on keskeinen valtiojohtamisen toimija. Ovatko toiminnan ohjauskeinot oikeassa suhteessa vastuisiin?

Tämän hetken taloudellinen tilanne ja lähivuosikymmeninä edessä olevat valtiontalouden, kunnallistalouden ja myös koko kansantalouden näkymät edellyttävät käsitykseni mukaan vastuullista valtiojohtamista.  Tulevaisuuden ongelmat on tunnettu jo kauan, mutta päätöksiä ei ole saatu tehtyä. Ilman sitä julkinen talous kriisiytyy. Tämä viittaa siihen, että on epätodennäköistä, kykeneekö nykyinen hajautettu hallinto- ja päätöksentekojärjestelmä rakenteellisiin päätöksiin. Sodan jälkeen valtioneuvostoon luotu keskitetty ja tiukkaan valvontaan perustuva järjestelmä toimi säännöstelytalouden oloissa. Sitä uudistettiin 1990-luvun alussa markkinoiden vapauttamisen tilanteessa hajauttamalla valtaa ja vastuuta. Nykyinen finanssikriisi on tuonut jälleen uuden tilanteen, joka edellyttää nykyisen julkisen talouden päätöksentekojärjestelmän, valtion tehtäväkentän ja valtiokoneiston instituutioiden toimivuuden ja päätöksentekokapasiteetin arviointia. Koneiston pitäisi olla sellainen, että sen kautta voidaan tehdä päätöksiä kaikkein oleellisimmista kysymyksistä. Valtiovarainministeriön vastuiden kannalta oleellista on, että päätöksentekojärjestelmä turvaa talouden tasapainoisen kehityksen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Vain kulloinkin aktiivista kolumnia voi kommentoida.

 

 

Kolumnikuva

Näytä kirjoitukset

Näytä kirjoituksen julkaisuajan mukaan

  • 2011
  • 2010
  • 2009
  • Järjestä kommentit

    Järjestä kommentit aikajärjestykseen.

    Kolumni vaihtuu kuukausittain. Kirjoittajina vuorottelevat VM:n osastopäälliköt.

    Tietoa näistä sivuista

    Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi