Siirry suoraan sivun tekstisisältöön
Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä

Tarkennettu haku  |  A-Ö-hakemisto  |  Ohje

Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Kolumnit / Isänmaan asialla

Valtion IT-johtaja Yrjö Benson|19.03.2010 10:00:00

Isänmaan asialla

Valtion virkamiesurani alkoi 7 kuukautta sitten, elokuussa 2009. Tätä ennen olin 9 vuotta Nokian IT:ssä monissa eri johto- ja kehittämishanketehtävissä. Ennen valtiolle tuloani pohdin miten tulen suhtautumaan valtionhallinnon dynamiikkaan. Nokiassa kaikki tapahtuu nopeasti, eletään kvartaalitaloudessa. Riittääkö valtion vauhti entiselle Nokialaiselle?

Kyllä riittää. Täällä mennään nyt lujaa eteenpäin ICT-asioissa laajalla rintamalla. Meneillään on rinnakkain useita perusrakenteita ja toimintatapoja luovia hankkeita, jotka luovat infrastruktuurin ja toimintakulttuurin pitkäksi aikaa eteenpäin. Valtion ICT-hankesalkun koko on 1,1 miljardia euroa. Konserniohjausta ollaan kehittämässä voimakkaasti ja keskittämässä valtiovarainministeriöön.

Suurin yllätys valtionhallinnossa ovat olleet toimivalta- ja lakiasiat. Kukin virasto ja laitos toteuttaa sille laissa määrättyä tehtävää ja toimii lakiin perustuvalla toimivallalla. Yritysmaailmaan verrattuna tämä on suuri, ellei suurin eroavaisuus. Yritysmaailmassa uusia toimintoja ja liiketoimintoja perustetaan liiketaloudellisin perustein joskus hyvinkin nopeasti, ei siinä lakeja säädellä tai muodollisia toimivaltoja myönnetä. Organisaatiot ovat yritysmaailmassa lähes aina matriisiorganisaatioita.

Valtionhallinnon toimivalta- ja lakiasiat ovat sekä hyvä että huono asia. Huonoja ne ovat kahdessa tapauksessa. Ensimmäinen on tilanne, jossa toimivalta- ja lakiasiat estävät järkevän toiminnan. Esimerkiksi hyvää ICT-ratkaisua ei voida luovuttaa, myydä tai antaa muille yksiköille hallinnossa, jos sitä ei ole alun perin kilpailutettu jaettavaksi tai jos ICT-ratkaisujen levittäminen ei kuulu yksikön toimivaltaan. Toinen tapaus on tilanne, jossa tulisi toimia uudella tavalla ketterästi, mutta lain säätämisprosessin hitaus estää nopean toiminnan.

Toimivalta-asia on kuitenkin myös hyvä juttu. Kun jollakin on lakisääteinen toimivalta jonkin asian suhteen, eivät sitä muut juuri kyseenalaista vaan suorastaan odottavat että toimivaltainen viranomainen suorittaa lakisääteiset tehtävänsä. Laki ja toimivalta luovat jatkuvuutta, mahdollistavat pitkän tähtäimen kehittämisen ja luovat positiivista varmuutta tässä muuten usein epävakaalta tuntuvassa maailmassa.

Yritysmaailmassa tämä on aivan toisin. Luottamus ja asema on ansaittava joka päivä, oma tai yksikön tehtävä voi hävitä alta pois käden käänteessä pelkällä toimialajohtajan päätökselle. Vastuita voidaan siirtää paikasta toiseen yritysjohdon nopeillakin päätöksillä, ja suurin osa minkä tahansa yrityksen toiminnoista voidaan lopettaa koska vaan – tai siirtää Intiaan.

Yritysmaailmaa ja valtionhallintoa eniten yhdistävä tekijä ICT-asioissa on se, että kummassakin työskennellään ihmisten kanssa parantaen prosesseja ICT:n avulla. Valtionhallinnossa tämä tarkoittaa sitä, että ICT:n tulee vähentää hallinnon kuormaa kansalaisille ja yrityksille, lisätä palvelujen vaikuttavuutta kansalaisille ja yritykselle sekä pienentää hallinnon kustannuksia – ja mieluiten tehdä nämä kaikki yhtaikaa! Valtionhallinnon ICT:n parhaat menestystarinat, kuten veroehdotus, ovatkin samanaikaisesti vähentäneet hallinnon kuormaa kansalaisille, lisänneet vaikuttavuutta ja pienentäneet hallinnon kustannuksia.

Virkamiehen asiakkaita ovat kansalaiset ja yritykset. Julkisen hallinnon taloudellisena tavoitteena on kansantalouden etu. Yritysmaailmaan verrattuna tässä on iso ero, koska jokaisen liikeyrityksen tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa. Omistajat ovat yhä useimmin kansainvälisiä kasvottomia sijoittajia. Virkamiehenä tuntuukin hyvältä tehdä töitä kansalaisten, yritysten ja kansantalouden hyväksi – olemme isänmaan asialla!

Vain kulloinkin aktiivista kolumnia voi kommentoida.

 

Yrjö Bensonille kiitokset onnistuneesta vertailusta ja analyysistä valtionhallinnon ja yritysmaailman eroista ja yhtäläisyyksistä.

Omana kokemuksenani lisäisin sellaisen, -ainakin itselleni positiivisen huomion- että valtionhallinnossa on mahdollista tehdä suunnitelmia pitkällä aikajänteellä, eikä aina tarvitse tavoitella nopeita voittoja tai tuloksia. Tämä mahdollistaa nyt käynnissä olevat perusrakenteita ja toimintatapoja kehittävät hankkeet. Toinen merkittävä mahdollisuus on, että on mahdollisuus toimia yhteistyössä ja etsiä yhteistä, kokonaisvaltaista etua, yksittäisten organisaatioiden tai alueiden "pikavoittojen" sijaan. Tämä mahdollisuus on sitä samaa, josta Yrjö kirjoittaa kansantalouden etuna. Tätä mahdollisuutta on osattava käyttää.

Pertin kommenttiin ICT-investointien hyödyn mittaamisesta sanoisin, että ei anneta vaikealta tuntuvan tehtävän lannistaa meitä. Kaikkia asioita ei tarvitse mitata rahassa, ja kun oikein yritetään, niin kyllä muillekin hyödyille, edistysakeleille ja kehitykselle löytyy mittaamis- tai arviointitavat. Samalla joudumme keskustelemaan myös siitä, mitkä ovat tavoitteet, mihin suuntaan ollaan menossa ja miksi.


Marjo Bruun | 24.03.2010 18:38:18

Erinomainen analyysi hallinnon ja elinkeinoelämän yritysten eroista ICT-toiminnassa. Viimeinen kappale kiteytti oleellisimman.
Nostaisin esille vielä valtionhallinnossa olevan haasteen osoittaa ICT-investointien hyöty. Miten mitata rahassa parantunutta palvelukykyä, tietoturvallisuutta tai vaikkapa tehostunutta virastojen välistä yhteistoimintakykyä. Nämä ovat kuitenkin tavoitteita, jotka tavalla tai toisella sisältyvät tämän päivän julkishallinnon ICT-henkkeisiin.
Koska siis raha ei em tavoitteiden mittariksi aina sovellu, on resurssitarpeet pystyttävä perustelemaan päättäjille muilla tavoin. Tämän tekee haasteellisemmaksi vielä se tosiasia, että tietotekniikan hyödyntäminen (lue=investointitarpeet) lisääntyy jatkuvasti. Tutkijoiden mukaan 40 - 50 % toiminnan tehostamisesta perustuu nykyään parempaan tietotekniikan hyödyntämiseen.
Summa summarum: kaikkien julkishallinnon ICT-työssä mukanaolevien on käärittävä hiat ja yhteistyönä, valtion IT-johtajan johdolla, työstettävä tarvittava yhteinen mittaristo, jonka ohjaamana kykenemme kustannustehokkaasti rakentamaan valtiokonsernin tietohallinnon kokonaisuuden.

Pertti Hyvärinen

Pertti Hyvärinen | 21.03.2010 20:34:30

 

Kolumnikuva

Näytä kirjoitukset

Näytä kirjoituksen julkaisuajan mukaan

  • 2010
  • 2009
  • Järjestä kommentit

    Järjestä kommentit aikajärjestykseen.

    Kolumni vaihtuu kuukausittain. Kirjoittajina vuorottelevat VM:n osastopäälliköt.

    Toimituspolitiikka ja säännöt

    Tietoa näistä sivuista

    Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi