Ylijohtaja Pentti Pikkarainen|28.03.2011 0:00:00

Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus keskusteluttaa

Helmikuussa 2009 asetettu arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä luovutti raporttinsa ministeri Tapani Töllille hiihtoloman kynnyksellä. Työryhmässä on ollut edustettuina eri viranomaistahojen lisäksi yksityisen puolen edustajia varsin laajasti. Kaksi vuotta kestäneen intensiivisen työn tuloksena valmistui yli 400 sivun mittainen perusteellinen esitys uudeksi arvopaperimarkkinalainsäädännöksi.

Esityksen lähtökohtana on ollut useita tavoitteita ja periaatteita. Nykyinen arvopaperimarkkinoiden lainsäädäntö on hajallaan ja se on syytä koota yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Jo tämä on sinänsä merkittävä tavoite. Kotimaisessa lainsäädännössä on otettava huomioon myös kansainväliset, erityisesti eurooppalaiset lainsäädännölliset paineet. Suomen arvopaperimarkkinoita tulee kehittää siten, että ne ovat mahdollisimman kilpailukykyiset. Sääntelyn ajantasaisuus on yksi keino tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Työryhmän esitys on saanut jo tähän mennessä julkisuutta kiitettävästi. Se on hienoa. Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty eniten huomiota työryhmän esitykseen siirtymisestä arvopaperien moniportaiseen säilytysmalliin ja sitä kautta poistaa suomalaisille sijoittajille nykyisin asetettu pakko säilyttää suomalaisia osakkeita arvopaperikeskuksen tilillä. Jatkossa suomalaiset sijoittajat voisivat itse tehdä valinnan arvopaperikeskuksen ja säilytyspankkien järjestelmien välillä. Tällainen hallintarekisteröintimalli on maailmalla huomattavasti yleisempi kuin nykyinen suoran omistuksen malli. Esityksellä arvioidaan olevan arvopaperien säilytyskustannuksia alentava vaikutus.

Oli odotettavissa, että erityisesti työryhmän kokonaisesityksen tästä kohdasta - joka toki on aivan oleellinen muutos - syntyy kriittistä keskustelua. Moniportainen säilytysmalli vaikeuttaa erityisesti median tietojen saantia osakkeiden omistamisesta. Työryhmän lähtökohtana on kuitenkin se, että viranomaisten tietojen saanti tullaan turvaamaan. Tämä koskee ainakin verottajaa, Finanssivalvontaa ja ulosottoviranomaisia. Myös yhtiöillä tulee olla oikeus tietää omistajansa. On selvää, että valtiovarainministeriö on sitoutunut vain sellaisen uudistuksen esittämiseen, joka takaa viranomaisten tietojen saannin. On poliittinen kysymys, missä määrin tiedot omistuksista tulee olla mediajulkisia.   

Työryhmän esitys on nyt laajalla lausuntokierroksella. Myös median edustajille on annettu mahdollisuus arvioida työryhmän kokonaisesitystä virallisen lausuntokierroksen yhteydessä. En kadehti lausunnon antajia, sillä yli 400 sivun tiiviiseen ja perusteelliseen esitykseen perehtyminen on vaativa, vaikkakin hyvin antoisa ja opettavainen, urakka. Lausuntojen ja joidenkin avoimeksi jääneiden yksityiskohtien hiomisen jälkeen esitys tullaan viimeistelemään ja uusi eduskunta aloittanee sen käsittelyn todennäköisesti ensi vuoden aikana. Esitystä tukee varolainsäädäntöön valmisteilla oleva erillinen lainmuutos. Jatkon kannalta olisi toivottavaa, että esitystä arvioitaisiin kokonaisuutena erityisesti Suomen arvopaperimarkkinoiden kilpailukyvyn ja toimivuuden kannalta. Keskustelu tietojen saannin viranomaisjulkisuudesta ja mediajulkisuudesta tulee käydä huolellisesti ja siltä osin poliittisten päättäjien tulee linjata lopulliset ratkaisut.