Kunta-asiat
Ajankohtaista
kuntauudistuksesta
Tilannekatsaus Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän työhön
Maaliskuussa 2011 asetettu Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on jatkanut kuntauudistuksen toteuttamisen suunnittelua
hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Työryhmä laatii selvityksen kullekin alueelle
tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta toimeksiantonsa mukaisesti. Työryhmä laatii myös esityksen
kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä
kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen.
Työryhmä on työnsä aikana tarkastellut kuntia ja alueita erilaisten tarkastelunäkökulmien kautta: mm. palvelutarpeiden kehityksen, kuntatalouden kehityksen, asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehityksen sekä työssäkäynnin, asioinnin ja saavutettavuuden näkökulmasta. Tarkastelussa otetaan huomioon alueiden erityisolosuhteet kuten kieliolosuhteet, pitkät etäisyydet, harva asutus ja saaristoisuus. Palvelutarpeiden kehitystarkastelussa arvioidaan mm. sitä, kuinka kuntien väestökehitys ja huoltosuhteen kehitys tulevat muuttumaan ja mikä on näiden muutosten vaikutus kuntien tulevaisuuden palvelutarpeisiin ja kuntien talouteen. Selvitystään varten työryhmä on kuullut laajasti eri alojen tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä järjestänyt keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmien kanssa.
Talousselvitys
Työryhmätyön tueksi ja tausta-aineistoksi on tehty laaja pohjaselvitys kuntien talouden kehityksestä vuoteen 2020
saakka. Talousselvitystä hyödynnetään työryhmäselvityksen valmistelussa ja se tullaan julkaisemaan myös erillisenä
raporttina tammikuussa 2012.
Aluekierros
Valtiovarainministeriö järjestää aluekierroksen kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä kevättalvella 2012.
Kierros alkaa 14. helmikuuta ja päättyy 22. maaliskuuta. Tilaisuuksissa esitellään ministerin johdolla työryhmän
ehdotukset alueelle tarkoituksenmukaisesta kuntarakenteesta, kuntauudistuksen kriteereistä sekä toteuttamistavasta sekä
keskustellaan rakennetyöryhmän ehdotuksista alueen edustajien kanssa. Aluekierros on osa kuntien kuulemista.
Alueellisten tilaisuuksien ohella työryhmäselvitys lähetetään laajalti lausuttavaksi, selvitys toimitetaan
julkaisupäivänä kuntiin lausunnon antamista varten.
Tilaisuuksia järjestetään noin 20 ja alustavien suunnitelmien mukaan tilaisuudet järjestetään maakunnan keskuskaupungissa. Tilaisuuteen kutsutaan edustajia alueen kunnista, maakunnan liitosta, yhteistoiminta-alueorganisaatioista, sairaanhoitopiiristä, koulutuskuntayhtymistä, Avista, Elystä sekä Suomen Kuntaliitosta. Eniten edustajia kutsutaan kunnista.
Tilaisuuksien tavoitteena on saada aikaan vuorovaikutus valtion ja kuntien välillä, kerätä palautetta ja vastata kuntauudistusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuuksissa on varattu aikaa keskustelulle.
Työryhmien toimikausien jatkaminen
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän toimikauden tuli päättyä vuoden 2011 lopussa. Valtiovarainministeriö tulee
jatkamaan työryhmän toimikautta 31.1.2012 saakka. Kuukauden lisäajan varaaminen työryhmän työskentelylle on perusteltua
ottaen huomioon työryhmän tehtävien laajuus ja vaativuus, huolellisen valmistelun turvaaminen sekä esityksen
kääntämisen vaatima aika.
Valtiovarainministeriö maaliskuussa 2011 asettaman Kunnan talous –työryhmän tehtävänä on ollut arvioida kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien kuntalain säännösten mahdollista kiireellistä muutostarvetta sekä valmistella tarvittavat säännökset hallituksen esityksen muotoon. Lisäksi työryhmän tehtävänä on ollut valmistella hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen ehdotus kunnan talouden ohjausta, yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevista kuntalain säännöksistä. Myös Kunnan talous -työryhmän toimikauden tuli päättyä vuoden 2011 lopussa, mutta toimikauden jatkaminen tammikuun 2012 loppuun on perusteltua, jotta työryhmä voi ehdotuksissaan ottaa paremmin huomioon Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän uutta kuntarakennetta koskevat esitykset.
Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala
Kunnallishallinnon
rakenne- ja kunnan talous -työryhmille kuukauden jatkoaika
(Tiedote 2.12.2011)
Katsaus kuntatalouteen
Kuntatalous on viime vuosina vahvistunut valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Tätä kuvaa se, että kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan pysyvän edelleen vuonna 2011 noin kolmen miljardin tasolla. Kehyskauden loppuun mennessä katteen arvioidaan kuitenkin alenevan noin 2.5 mrd. euroon. Tämä johtuu erityisesti hidastuvasta talouskasvusta ja menopaineista, joita seuraa väestön ikääntymisestä. Tulevaa liikkumavaraa ovat syöneet kahden viime vuoden tuntuvat korotukset sekä kunnalliseen tuloveroon, että kiinteistöveroon. Ensi vuonna veroprosenttien keskimäärän kasvu hidastuu. Tämä johtuu siitä, että veroprosenttia nostavat pääasiassa asukasluvultaan pienet kunnat. Veroprosenttien ääripäiden erot ovat kuitenkin kasvussa.
Myös kuntien velkaantuminen on jatkunut. Velalla on kuitenkin rahoitettu investointeja, syömävelkaisten kuntien määrä on historiallisen pieni, tätä kuvaa mm. se, että harkinnanvaraista valtionosuutta myönnettiin 2011 vain 31 kunnalle. Huomattava osa kunnista on viime vuosina myös vähentänyt velkaansa ja velan kasvu selittyy suurimmaksi osaksi muutaman suurimman kaupungin investointien ja velanoton kasvulla. Kuntien ja kuntayhtymien nettovelka oli vuoden 2010 lopussa noin 7 mrd. euroa ja valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyvän arvion mukaan se olisi vuoden 2015 lopussa noin 12 mrd. euroa.
Kuntatalouteen kohdistuu valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteenä valtionosuuksien tilapäinen vähennys, toisaalta valtionosuuksien euromäärä on edelleen ensi vuotta korkeampi, vaikka kasvua selittää mm. verotulomenetyksen kompensaatio valtionosuuksina. Tasapainotavoitteen saavuttamista edistää yhteisöveron kuntaosuuden korotuksen jatkaminen, vaikka yhteisövero onkin kuntatalouden herkin muuttuja. Palkkoja koskeva raamisopimus tuo vakautta kuntatalouteen, palkathan ovat suurin yksittäinen menoerä.
Myös kuntataloudessa eletään poikkeuksellisissa olosuhteissa, lyhyenkin aikavälin ennustaminen on epävarmaa. Tässä tilanteessa on tärkeätä, että kuntakohtainen talouden seuranta ja ennakointi toimii mahdollisimman ajantasaisena, 1990- luvun alun lama yllätti myös kuntapäättäjät. Ajantasainen tieto on nopean reagoinnin edellytys.
Finanssineuvos Rainer Alanen, Kuntatalous yksikön päällikkö
Valtioneuvosto päätti
jakaa 31 kunnalle harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta
(Tiedote 8.12.2011)
Mikä ihmeen huoltosuhde?
Valtiovarainministeriön virkamiesten esityksissä suurimmassa osassa toistuu lause ”Huoltosuhde heikkenee tulevina
vuosikymmeninä rajusti.” Mitä sillä tarkoitetaan?
Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Tilastokeskus kuvaa asian näin:
Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman
ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat
(esim. kotiäidit).
Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu merkitsee huoltosuhteen pysymistä korkealla tasolla. Työllisyysasteen ohella huoltosuhde on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Huoltosuhteesta käytetään myös nimitystä taloudellinen huoltosuhde.
Huoltosuhde-tilastoja
(kuntauudistus.fi -sivustolla olevia maakunnittaisia taulukoita)
Kuntien tehtävät kartoitetaan
Valtiovarainministeriö asetti 24.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen valtiovarainministeriöstä ja työryhmän määräaika on 30.5.2014.
Kuntien tehtävien arvioinnin työryhmän tulee tehdä kokonaisarvio kuntien nykyisistä tehtävistä ja siitä, tulisiko kuntien tehtäviä vähentää ja muuttaa osana kuntauudistusta. Kuntien ja valtion tuottamien palvelujen suhteen uudelleen arviointia tarvitaan tilanteessa, jossa kuntien kokonaisvastuu kansalaisten hyvinvoinnista korostuu. Uudet elinvoimaiset kunnat mahdollistavat tehtävämuutoksia valtion ja kuntien välillä.
Kuntien
tehtävien arviointi -työryhmä
(Tiedote 24.11.2011)
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus –seminaarisarja jatkui Jyväskylässä maanantaina 21.11.2011. Seminaarissa tarkasteltiin Jyväskylän kaupungin tuottavuutta lisääviä palveluinnovaatioita. Iltapäivällä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakko Living Lab, Kuntaliitto ja Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut järjestivät. palvelumuotoilutyöpajan, jossa esittelivät tulevia käyttäjälähtöisiä palveluja.
Seminaarin avasi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Hän totesi, että hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakenteen uudistaminen on mahdollisuus myös palveluinnovaatioiden kehittämiselle ja hyvien käytäntöjen leviämiselle sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiselle. Tavoitteena on varmistaa kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa nykyistä asiakaslähtöisemmin, taloudellisemmin ja innovatiivisemmin..
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus –seminaarisarja on osa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyötä, ja sen tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia ratkaisuja tuottavuuden lisäämiseksi. Seminaarisarja käynnistyi Lahdessa alkuvuodesta 2011, jonka jälkeen suurten kaupunkien palveluinnovaatioita ja tuottavuutta on käsitelty Vantaalla, Hämeenlinnassa, Kuntamarkkinoilla ja Jyväskylässä. Seuraava Palveluinnovaatiot ja tuottavuus-seminaari järjestetään Rovaniemellä 28.-29.3.2012 Kunnallistieteen yhdistyksen järjestämän kansainvälisen ”Big Society – Small Government”-konferenssin yhteydessä. Konferenssissa keskustellaan kuntareformeista ja niiden vaikutuksista pohtien ja vertaillen keinoja paikalliseen hallintoon.Seminaarisarja jatkuu Helsingissä 23.5.2012. Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaarisarjan järjestävät valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Culminatum Oy yhdessä suurimpien kaupunkien kanssa.
Seminaarin aineisto 21.11.2011
Kunta- ja aluehallinto-osasto 1.12.2011 alkaen
Valtiovarainministeriön organisaatiouudistus toteutui asetuksen muutoksella 1.12.2011 alkaen ja ministeriön uusi työjärjestys tulee voimaan 15.12.2011. Uudistuksessa hallinto- ja kehittämisosasto lakkautettiin ja sen tehtävät siirtyivät merkittäviltä osiltaan sekä kuntaosastolle että henkilöstöosastolle. Osastojen nimet ja tehtävät muuttuivat; kuntaosastosta tuli kunta- ja aluehallinto-osasto ja henkilöstöosastosta henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto.
Kunta- ja aluehallinto-osasto on asiantuntija- ja kehittämisyksikkö, joka huolehtii kunnallisen itsehallinnon kehittämisestä ja vastaa valtion ja kuntien välisestä yhteistyöstä sekä alue- ja valtion paikallishallinnon rakenteiden ja toiminnan kehittämisestä ministeriössä. Osasto vastaa myös kuntien ja kuntayhtymien hallintoa, henkilöstöä ja taloutta koskevien asioiden valmistelusta ministeriössä.
Lisäksi osasto vastaa julkisten palvelujärjestelmien, alueellistamisen ja alue- ja valtion paikallishallinnon aluejakojen kehittämistä sekä aluehallintovirastojen, Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta koskevien asioiden valmistelusta ministeriössä.
Koska kunta- ja aluehallinto-osaston tehtävät lisääntyivät, osaston henkilökuntamäärä kasvoi lähes 40 henkilöön. Kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat :
- kuntien itsehallinnon kehittämistä
- kuntien hallintoa
- kuntajakoa ja kuntien yhteistyötä
- kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa ja ennakointia
- ministeriön hallinnonalalle kuuluvia kuntien valtionosuuksia ja valtionosuusjärjestelmää
- valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä
- kunnallisten palvelujen kehittämistä ja arviointia
- kuntien henkilöstön palvelussuhdeturvaa
- Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntien takauskeskusta
- julkisten palvelujärjestelmien laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden parantamista
- alue- ja valtion paikallishallinnon rakenteiden ja toiminnan kehittämistä
- aluehallinnon, lukuun ottamatta maakuntien yhteistoiminta-aluetta, ja valtion paikallishallinnon aluejakoja ja niiden
yhteensovittamista
- valtion toimintojen alueellistamisen koordinointia, seurantaa ja kehittämistä
- aluehallintovirastojen tehtäviä ja tulosohjausta
- Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtäviä ja tulosohjausta sekä väestökirjanpitoa.
Julkisen hallinnon ict-kehittämistehtävät siirtyivät jo keväällä valtiovarainministeriön uudelle julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminnot –yksikkölle eli JulkICT-toimintoyksikölle. Syksyn uudistuksessa henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolle siirtyivät mm. valtion keskushallinnon ja hallintopolitiikan kehittämistehtävät. Tilastokeskuksen ohjaustehtävä siirtyi valtiovarainministeriön kansantalousosastolle. Hallitusohjelman mukaan vuoden 2012 alusta lukien työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelu keskitetään sosiaali- ja terveysministeriöön.
Valtiovarainministeriön
organisaatio uudistuu
(Tiedote 10.11.2011)
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntauudistus-seminaarissa 13.12.2011
Tukea muutokseen - kuntia ei jätetä yksin muutoksessa
- Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, vakaa julkinen talous ja kuntaperusteinen palvelujärjestelmä ovat kuntauudistuksen strategiset lähtökohdat, sanoi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 13. joulukuuta Helsingissä Suomen Kuntaliiton tilaisuudessa.
Virkkusen mukaan kuntauudistuksen ytimessä on kolme kovaa kysymystä. - Miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy tulevista vuosikymmenistä? Kuinka kuntaperusteinen järjestelmämme kestää 2020 ja 2030 -luvulla? Millaisen ylimääräisen taloudellisen taakan haluamme kaataa pienten sukupolvien, lapsiemme ja lastenlapsiemme harteille? kysyi Virkkunen.
Virkkunen muistuttaa, että kuntien rakenneuudistus on vasta ensimmäinen askel julkisten palveluiden turvaamisessa. Samalla myös toimintatapoja on uudistettava. - Kunnat eivät jää yksin muutoksessa. Kartoitamme parhaillaan, millaista tukea ja työkaluja kunnat uudistuksen onnistuneeseen läpivientiin kaipaavat
Valtiovarainministeriö
ja Oulun kaupunki tiedottavat: Kunnan palvelut nopeasti ja vaivattomasti yhdestä paikasta
(VM:n ja Oulun kaupungin yhteistiedote 28.11.2011)
Hallinto-lehden julkaiseminen päättyy
Hallinto-lehden julkaiseminen päättyy. Painetun lehden rinnalla julkaistava verkkolehti osoitteessa
www.hallinto-lehti.fi
lopetetaan vuoden vaihteessa. Valtiovarainministeriö ja Stellatum Oy ovat sopineet asiasta. Hallinto on toiminut
asiantuntijalehtenä 50-vuoden ajan hallinnon kehittämiseen liittyvien asioiden viestimisessä julkisessa
hallinnossa.
Vuoteen 2008 asti lehden julkaisijoina olivat VM ja SM, ja sen jälkeen VM. Päätoimittajina ovat toimineet
vuorotellen SM:n ja VM:n edustajat sekä vuodesta 2008 HKO:n ja kuntaosaston osastopäälliköt.
Valtiovarainministeriö tehostaa viestinnässään uutiskirjeiden käyttöä eri teemojen uutisoinnissa.