Kunta-asiat

 1. Olet kuntauudistuksen projektipäällikkö, Mr Kuntakartaksikin mediassa jo tituleerattu. Millaisena Suomi näyttäytyy nyt kuntauudistuksen lähtöviivalla?

Tämä selvitystyö on kokonaisuudessaan tiimityötä. Valmistelutyön ”kotipesänä” on valtiovarainministeriön kuntaosasto. Tiedän ja tunnen jo vuodesta 2005 saakka, kun olin tällä osastolla valmistelemassa Paras-uudistusta, kuinka asiantuntevaa ja ahkeraa porukkaa kuntaosastolla työskentelee ja sen vuoksi rohkeninkin lähteä tähän hankkeeseen mukaan.  Tässä yhteydessä on vielä syytä erikseen korostaa, että saamme merkittävää apua myös muilta ministeriöiltä, esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja ympäristöministeriöltä.

Uskon, että tämän selvitystyön myötä aletaan kuntakentällä katsoa hieman kauemmaksi tulevaisuuteen. Meidän on siirrettävä tähtäin parista vuodesta pariin kymmeneen vuoteen. Meidän hyvinvointiyhteiskuntamme tulee näet olemaan tämän vuosikymmenen lopulla ja ensi vuosikymmenellä paljon kovempien haasteiden edessä kuin mitä me yleisesti tällä hetkellä tiedostamme.

2. Kuntaliitoskeskustelu käy kiivaana ja osin tunnepitoisenakin. Onko jokin näkökulma mitä haluaisit tuoda lisää keskusteluun?

Viime viikkojen keskustelun taustalla kyse paljon suuremmastakin kuin vain yksittäisistä kuntaliitoksista. Meidän on näet pakko esittää kysymys, kykeneekö meidän kuntaperusteinen järjestelmämme ylipäätään vastaamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden koviin haasteisiin vai joudummeko turvautumaan johonkin riisuttuun tai kokonaan muutettuun toimintamalliin. Toivon, että kuntaperusteinen järjestelmämme olisi valmis vastaamaan tähän haasteeseen, sillä kuntaperusteisessa toimintatavassa on monia merkittäviä etuja.

3. Mihin seutuun itse koet kotiseuturakkautta?

Joku on joskus viisaasti sanonut, että ei koti ole siellä, missä synnyin, vaan siellä missä asiani ovat hyvin! Kun tuon ajatuksen ottaa lähtökohdaksi, niin ilman muuta Turun seutu on kotiseutuani, jossa vaimoni, meidän tyttäremme ja hänen miehensä asuvat. Siitä huolimatta Keuruulla oleva synnyinseutuni Haapamäen kylä on yhä edelleen minulle rakasta seutua. Voisin hyvin kiteyttää, että vaikka mies lähtee Haapamäeltä, niin haapamäkeläisyys ei lähde ikinä miehestä!

4. Millaisten adjektiivien haluaisit kuvaavan Suomen kuntakenttää v. 2020?

 Kuvaan mielelläni Suomen kuntia vuonna 2020 vahvoiksi eli toisin sanoen niin elinvoimaisiksi ja toimintakykyisiksi kunniksi, että ne  kykenevät järjestämään ja rahoittamaan kuntapalvelut sekä pystyvät vastaamaan 2020-luvun koviin haasteisiin. Siteeraan tässä yhteydessä Toivo Pihlajaniemeä, joka oli aikaansa edellä ja kirjoitti jo vuonna 2002 Kunnallistieteen aikakauskirjassa seuraavasti: ”Nyt saattaisi olla syytä pohtia toisenlaista kuntauudistusta - sellaista, jonka tähtäys suuntautuisi aina seuraaville vuosikymmenille, ja joka koskisi kuntien kaikkia rakenteellisia toimintaedellytyksiä yhtä aikaa. Jos kokonaisuudistusta ei yritetä tai se ei onnistu, on vaihtoehtona pieniä paikkauksia, näennäisiä ratkaisuja, umpikuja ja hyvinvointivaltion purku. Siinä vaihtoehdossa voidaan vaikuttaa vain järjestykseen, jossa purku alkaa, ja tapaan, jolla se etenee." Toivon sydämestäni, että tämä käynnistynyt kokonaisuudistus onnistuu. Samalla se varmistaisi sen, että me suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestystarinasta monella tapaa hyötyneet sukupolvet emme joutuisi siirtämään kohtuutonta taloudellista taakkaa meidän lastemme ja heidän lastensa kannettavaksi. 

Ajankohtaista kuntataloudessa

Ennakolliset valtionosuudet vuodelle 2012

Peruspalvelubudjetti

Peruspalveluohjelma

Talousarvioesitys 2012

Taloudellinen katsaus, lokakuu 2011

Budjettikatsaus 2012

Kuntamarkkinoilla VM:n osaston arvonnan tuotekorin voitti Heli Viitala Pietarsaaresta. Lämpimät onnittelut voittajalle! Kysyimme Kuntaveikkauksessamme "Montako kuntaa Suomessa on vuonna 2020?" Vastausten keskiarvo oli 174 kuntaa ja yleisin vastaus oli 200. Kaiken kaikkiaan saimme vastauksia 413 kpl.