Tuottavuus
Hallitus käsitteli tuottavuusohjelmaa
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tiistaina 16. joulukuuta valtion hallinnon tuottavuusohjelmaa vuosille 2012 - 2015. Edellisen käsittelyn jälkeen tehdyssä valmistelussa ministeriöiden kannat ovat lähentyneet toisiaan. Ohjelman valmistelua ministeriökohtaisesti päätettiin jatkaa. Tuottavuusohjelman lopullisesta sisällöstä ja tuottavuustavoitteiden kohdentamisesta päätetään hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2009.
Hallitus päätti pysyä kehyspäätöksen mukaisessa kokonaistavoitteessa, jonka mukaan uusilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä tulee edelleen vähentää henkilöstötarvetta 4 800 henkilötyövuodella. Ministeriöt ovat syksyn mittaan antaneet VM:lle selvityksensä sekä uusista, v. 2015 päättyvälle kaudelle tarkoitetuista tuottavuustoimenpiteistä että edelliseltä hallitukselta periytyneen v. 2011 päättyvän ohjelmakauden toimenpiteistä. Kaikki ministeriöt raportoivat voivansa toteuttaa v. 2011 päättyvän kauden toimenpiteet, mutta monia varauksiakin esitettiin. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen voi vaikuttaa joissakin tilanteissa, samoin alueellistaminen. Sen lisäksi monien muiden käynnissä olevien hankkeiden, kuten aluehallintohankkeen ja sektoritutkimusuudistuksen, todettiin tekevän tuottavuustoimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen haasteelliseksi.
Julkinen talous heikkenemässä
”Tuottavuusohjelma toteutettava tinkimättä”
Talouskasvu hidastuu Suomessa ensi vuonna selvästi. Viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä sekä investointien vaimentuneen kysynnän ja kohonneiden rahoituskustannusten seurauksena. Inflaatio hidastuu huomattavasti vuoden 2009 aikana raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen sekä korkojen laskiessa. Työttömyys kääntyy nousuun talouskasvun hidastuessa.
Myös julkisen talouden tila on heikkenemässä yleisen laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy suhdanneherkkien verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä.
Hallitus on vastannut veronkevennysten ohella talouden heikentyvään suhdanteeseen elvyttävin toimin. Jo aiemmin sovittujen toimien lisäksi hallitus täydensi ensi vuoden talousarvioesitystään marraskuun lopulla uusilla taloutta elvyttävillä toimilla. Ne suuntautuvat mm. asunto- ja korjausrakentamiseen sekä viennin edistämiseen.
Apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala
(kuvassa) kertoi Taloushallinnon teemapäivässä 20.11.2008 synkkenevistä talousnäkymistä ja hallituksen
elvytystoimenpiteistä. Hän muistutti, että laskusuhdanteessakin valtionhallinnon on jatkettava resurssien käytön
yleistä tehostamista, mm. tuottavuusohjelma on toteutettava tinkimättä.
- Koska edessä saattavat olla vaikeat ajat, on tärkeää kantaa huolta työyhteisömme toiminnasta ja lähimmäisistämme.
Muuten emme välttämättä jaksa, hän sanoi.
Taloushallinnon teemapäivän muita aiheita olivat mm talousarviolainsäädännön uudistamisen nykyvaihe, josta alusti erityisasiantuntija Niko Ijäs. Valtion matkahallinnon uutta strategiaa esitteli työmarkkinalakimies Joanna Autiovuori. Noin 250 teemapäivään osallistujaa saivat tilannekatsaukset myös uuden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja tietojärjestelmistä.
Taloushallinnon teemapäivän esitykset
Yliopistojen tuottavuus nousussa
Yliopistojen kokonaistuottavuus on noussut vuosina 2004 - 2007. Maisterien, tohtorien ja tutkimusjulkaisujen määrällä mitattuna tuottavuuden vuosikasvu on ollut noin kaksi prosenttia. Kokonaistuottavuuden kasvu jää noin yhteen prosenttiin, jos perustutkintokoulutusta mitataan suoritettujen opintopisteiden määrällä eikä maisterien määrällä. Eri koulutusalojen tuottavuuserot yliopistoissa ovat supistuneet.
Tarmo Räty ja Maiju Harava ovat kehittäneet Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) julkaisemassa tutkimuksessa yliopistojen kokonaistuottavuuden mittareita.
Kokonaistuottavuuden kehitys yliopistoissa, VATT tutkimuksia No 138
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Kaikki hyvin työssä?
Valtion työpaikoilla on onnistuttu parantamaan työhyvinvointia, vaikka suuret muutokset ovat ravistelleet valtionhallintoa viime vuosina. Työpaikoilla toteutetut työhyvinvoinnin kehittämishankkeet ovat osoittaneet, että organisaatiot voivat vaikuttaa kehityksen suuntaan ja parantaa omalla toiminnallaan työhyvinvointia ja johtamisen laatua. Yhä suurempi osa valtion työntekijöistä kuitenkin pitää todennäköisenä, että omassa organisaatiossa tapahtuu tulevaisuudessa muutoksia, jotka ovat aikaisempaa kielteisempiä. Tämä luo haasteita työhyvinvoinnin jatkokehittämiselle.
Tiedot käyvät ilmi Valtiokonttorin 12.11.2008 julkaisemista Kaikki hyvin työssä 2008? –tutkimuksesta ja Valtiokonttorin Kaiku-ohjelman vaikuttavuusarviosta.
Kaikki hyvin työssä 2008 -tutkimus
Valtiokonttorin tiedote 12.11.2008
Tuottavuuden pyöreä pöytä etsii ehdotuksia tuottavuushankkeiksi
Tuottavuuden pyöreä pöytä pyytää ehdotuksia tuottavuusyhteistyökunniamaininnan saajiksi vuonna 2009
Tarkoitus on nostaa esille onnistuneita, yhdessä toteutettuja ja esimerkiksi kelpaavia hankkeita ja ohjelmia, jotka
ovat parantaneet suomalaisilla työpaikoilla samanaikaisesti tuottavuutta ja työelämän laatua.
Vapaamuotoiset ehdotukset pyydetään toimittamaan Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristölle 13. helmikuuta 2009
mennessä.
VIP aloittaa 1.1.2009
Valtion IT-palvelukeskus aloittaa toimintansa Valtiokonttorin yhteydessä vuoden 2009 alussa. Palvelukeskuksen tehtävänä on valtion yhteisten IT-palveluiden kehittäminen, hankkiminen ja järjestäminen. VIP:n asiakkaita ovat valtion virastot ja laitokset. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Lappeenrannassa.
VIP:n lähtökohtana on tarkastella valtion IT-toimintaa kokonaisuutena. Tavoitteena on mm. keskittää osaamista, yhtenäistää palveluita ja saada volyymihyötyjä. Tarkoituksena on turvata laadukkaat IT-toiminnot valtiolle myös tulevaisuudessa
Lisätietoa: www.vm.fi/vip
Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden valtionhallinnon johdolle ja asiantuntijoille 20.11.2008. Tilaisuudessa keskusteltiin ajankohtaisista IT-hankkeista.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke etenee suunnitellusti
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkoston kehittämistyötä on tehty lokakuusta 2007 alkaen kahdessa kokoonpanossa, hankkeen ohjausryhmässä ja sen alaisessa kehittämistyöryhmässä. Lisäksi valmistelua ovat tukeneet kehittämisryhmän jäsenistä ja palvelukeskusten asiantuntijoista muodostuneet projekti- ja pienryhmät. Lokakuussa 2008 hankkeen vetäjänä aloitti kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Tomi Hytönen. Palvelukeskuksen johtajan rekrytoinnin valmistelu käynnistetään kevään 2009 alkupuolella. Tavoitteena on, että palvelukeskusjohtaja aloittaisi työssään 1.8.2009 alkaen.
ALKU-hanke etenee
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli 18.11.2008 ALKU-hankkeen alatyöryhmien ehdotuksia ja teki ensimmäiset linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Ehdotusten käsittely jatkuu ministerityöryhmässä 3.12.2008.
Alatyöryhmien keskeiset ehdotukset
Kohti kestävää tuottavuutta -hanke asetettu
Valtiovarainministeriö on asettanut kohti kestävää tuottavuutta, KeTu–hankkeen. Sen tavoitteena on osoittaa, että innovaatioiden, työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen on mahdollista. Hankkeella tuetaan jo käynnissä olevien tai käynnistyvien tuottavuushankkeiden etenemistä sekä kehitetään uusia käytäntöön vietäviä ja monistettavissa olevia, kestävällä pohjalla olevia tuottavuutta edistäviä toimintamalleja. Ministeriöille tulee piakkoin kutsu verkostoon, jossa yhdessä tuotetaan toimintamalli ja sitä tukevat käytännön työkalut johdon ja esimiesten käyttöön. Ministeriöverkosto toimii myös uusien innovaatioiden synnyttäjänä ja hyvien käytäntöjen mallintajana sekä levittäjänä muualle valtionhallintoon.
Työryhmä selvittää Verohallinnon, Tullin ja Ajoneuvohallintokeskuksen verotustoimintoja
VM on asettanut Verohallinnon, Tullin ja Ajoneuvohallintokeskuksen verotuskäytäntöjä selvittävän työryhmän. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2009 loppuun. Tavoitteena on kartoittaa eri vaihtoehtoja verotuksen uudelleenjärjestämiseksi ja hallinnon tehostamiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi.