VM uutiskirje

Hallinnon kehittäminen

Ajankohtaista alue- ja paikallishallinnosta


Arviointi: ALKU-hankkeen valmisteluvaihe saavutti tavoitteensa

Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) valmisteluvaihe päättyi vuoden 2009 lopussa ja hanke siirtyi toteutusvaiheeseen. Ankarasta aikataulupaineesta huolimatta valmisteluvaiheen voidaan katsoa saavuttaneen tavoitteensa, ilmenee Tampereen yliopiston Hallintotieteiden keskuksen tutkimusryhmän tekemästä arvioinnista. Ensimmäinen arviointi kohdistui ALKU-hankkeen valmisteluvaiheeseen. Siinä keskitytään erityisesti aluehallinnon uudistamista koskevan hallituksen esityksen (HE 59/2009 vp) antamista seuranneisiin vaiheisiin, joiden myötä uudistus konkretisoitui.

Vuoden 2010 alussa ALKU-uudistus on siirtynyt valmisteluvaiheesta toimeenpanovaiheeseen, jota tutkimusryhmä arvioi seuraavassa vaiheessa. Siinä ulkopuolista näkökulmaa voidaan parhaassa tapauksessa hyödyntää uusin perustein jäsennetyn aluehallinnon toiminnan udelleen suuntaamiseen.

Koko arviointiprosessin tarkoituksena on hankkia ja tuottaa informaatiota, joka omalta osaltaan tukee käynnissä olevaa kehittämistyötä paikantamalla muutosta toteutettaessa tapahtuvaa oppimista. Siten arviointi myös vahvistaa osaltaan muutoksen onnistuneen läpiviennin edellyttämää tietoperustaa. Tästä näkökulmasta arviointiprosessi näyttäytyy oppimista ja kokemusten siirtoa palvelevana nivellyksenä muutoksen lähtötilanteen ja toteutettujen muutosten sekä toteuttamista odottavien suunnitelmien välissä.

Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) arviointiraportti

Aluehallinnon uudistamisen seurantaryhmä


Aluehallintovirastojen tietohallintoyksikön johtajaksi Asko Harjukelo

Lapin aluehallintoviraston yhteydessä toimiva tietohallintoyksikkö palvelee kaikkia aluehallintovirastoja. Sen johtajana toimii diplomi-insinööri Asko Harjukelo ajalla 17.5.2010 - 31.12.2014.

Lapin aluehallintovirasto

AHTI antaa tietohallintopalveluja

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa toimiva Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö (AHTI) hoitaa kaikkien ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen ja maistraattien tietohallintopalveluja. AHTIn johtajana toimii Heikki Heikkilä. ELYjen yhteinen tietohallintoyksikkö toimii myös Etelä-Savon ELYn yhteydessä.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus


Kainuussa saatu aikaan hyviä tuloksia ja säästetty kustannuksia

Kainuun hallintokokeilulla on saatu hyviä tuloksia peruspalvelujen järjestämisessä. Palvelut on pystytty vaikeissa olosuhteissa turvaamaan maakunnan asukkaille ilman merkittäviä heikennyksiä palveluverkossa tai palvelujen sisällöissä. Samalla kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään enemmän kuin muualla Suomessa. Myönteiset vaikutukset ovat seurausta voimavarojen kokoamisesta maakunnan alueella esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden yhdistämisen avulla, päätöksentekomallista sekä uudenlaisesta rahoitusmallista.

Tampereen yliopiston tutkijat luovuttivat huhtikuussa arviointiraporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle, joka suosittelee Kainuun mallia muillekin.

Maakunnan aluekehitystä ei sen sijaan ole onnistuttu raportin mukaan vahvistamaan hallintokokeilun tavoitteiden mukaisesti. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan päätösvallan ja kompetenssien puutteellinen siirto, osin taas kokeiluun sisältyvän Kainuun kehittämisrahan määrä sekä luonne pitkälti ennalta ohjattuna, läpivirtaavana rahana. Mallin säilyttävä ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä luonne myös vähentää mahdollisuuksia aluekehittämisessä tarvittavaan priorisointiin ja riskinottoon.

Vuosina 2005-2012 toteutettavan Kainuun hallintokokeilun tavoitteena on ollut kokemusten hankkiminen siitä, miten maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen vaikuttaa Kainuun kehittämiseen, peruspalvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

Arviointiraportti: Siniset ajatukset - vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen; Kainuun hallintokokeilun vaikutukset


Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopiossa 24.-25.8.2010

Valtiovarainministeriön ja Tampereen yliopiston yhdessä järjestämät seitsemännet Alue- ja paikallishallintopäivät pidetään tänä vuonna Kuopiossa 24.-25.8.2010.

Luvassa on paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja ja kannanottoja julkisen hallinnon ja palvelujen tilasta ja tulevaisuudesta sekä käytännön että tutkimuksen näkökulmasta niin Suomen kuin Euroopankin mittakaavassa. Luovimme myös luovasti luovuuteen eikä kestävää kehitystäkään jätetä vaille huomiota. Puhujina ovat mm. valtiosihteeri Raimo Sailas ja kansliapäällikkö Hannele Pokka, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Suomen eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli sekä Mato Valtonen.

Alue- ja paikallishallintopäivien ohjelma ja
ilmoittautuminen


Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari Helsingissä 9.6.

 Yhteispalvelun laajentamishankkeen valtakunnallinen loppuseminaari järjestetään keskiviikkona 9.6.2010 kello klo 10.00–15.00. Seminaari pidetään Säätytalossa Helsingissä, os. Snellmaninkatu 9. Tilaisuus on tarkoitettu kuntien ja valtionhallinnon sekä muiden yhteistyötahojen edustajille. Tule kuulemaan, mitä on saatu aikaan ja miten yhteispalvelu etenee! Ilmoittaudu 2.6. mennessä yhteispalvelun verkkosivujen (www.yhteispalvelu.fi) kautta tai suoraan tästä.


Alueellistamisseminaarissa pohdittiin alueellistamisen henkilöstövaikutuksia

Vuorovaikutteisen sekä avoimeen viestintään perustuvan valmistelun ja johtamisen tärkeys nousi keskustelun keskiöönVM:n hallinnon kehittämisosaston järjestämässä alueellistamisseminaarissa 5.5.2010. Työnantajalta toivotaan myös konkreettista tukea henkilöstölle. Seminaarissa kuultiin VM:n edustajien lisäksi johdon ja henkilöstön kokemuksia Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toiminnan käynnistämisestä sekä valtion henkilöstöjärjestöjen edustajan puheenvuoro.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien tärkeyttä valmistelun alusta alkaen korostettiin useissa puheenvuoroissa. Myös alueellistamisen vaikutusten arviointia olisi edelleen lisättävä, jotta päätöksentekijöillä olisi riittävän syvällinen ymmärrys päätöstensä seurauksista. Arvioinnissa tulee entistä paremmin ottaa huomioon myös henkilöstövaikutukset, kuten eduskunnan tarkastusvaliokunta on edellyttänyt, muistutti ministeri Kiviniemi avauspuheessaan.

Alueellistamisen kustannus- ja hyötykehikko arvioinnin tukena

VM:n työryhmä on tiivistänyt kustannus-hyötyanalyyttisen tarkastelunsa pelkistetyksi käytännön ajattelumalliksi, joka tarjoaa yksinkertaistetun työkalun alueellistamishankkeiden ja alueellistamiskokonaisuuden taloudellisten vaikutusten arviointia ja seurantaa sekä edullisuusvertailua varten. Tarkastelukehikon avulla vastataan mm. kysymyksiin:

- Mitä siirtymävaiheen kustannuksia syntyy/on syntynyt?
- Mitä lisäkustannuksia syntyy/on syntynyt siirtymävaiheen jälkeen?
- Mitä siirtymävaiheen kustannussäästöjä (hyötyjä) syntyy/on syntynyt?
- Mitä kustannussäästöjä (hyötyjä) syntyy/on syntynyt siirtymävaiheen jälkeen?
- Miten hanke on toteutunut?
- Onko alueellistamistoimenpide kannattanut tehdä?

Työryhmän työssä painopiste on jälkikäteisarvioinnissa, mutta tarkastelukehikkoa voidaan käyttää myös alueellistamishankkeiden etukäteisarvioinnissa.

Seminaarin 5.5.2010 aineisto
Kustannus- ja hyötykehikko
Lisätietoa alueellistamisesta


Lisätietoa hallintorakenteiden kehittämisestä

Valtiovarainministeriö PL 28
00023 VALTIONEUVOSTO
puhelin (09) 160 01