Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Puheet / Ministeri Kiviniemi: Kunta- ja palvelurakenneuudistus - sanois..
Luottamushenkilöseminaari, Finlandia-talo 28.4.2010
Arvoisat kuntapäättäjät, hyvä seminaariväki, Ärade kommunala beslutsfattare, bästä seminariedeltagare,
Kunta- ja palvelurakenneuudistus saavuttaa lähikuukausina kunniakkaan viiden vuoden iän, laskentatavasta hieman riippuen. Lähtölaukaus Paras- uudistukselle tapahtui kesäkuussa 2005. Kuten muistamme, tästä käynnistyi valmistelu, jonka tuloksena syntyi laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, joka tuli voimaan runsaat kolme vuotta sitten. Mikä olisikaan sopivampi tilaisuus viettää tätä merkkipäivää kuin tämä perinteeksi jo muodostunut luottamushenkilöseminaari. Toivotankin teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tänne Finlandia-talolle neljänteen Paras -seminaariin!
Kommun- och servicestrukturreformen fyller om några månader fem år, den exakta tidpunkten varierar något beroende på hur man räknar. Startskottet för reformen gick i juni 2005. Då inleddes beredningen som ledde till lagen om kommun- och servicestrukturreformen vilken trädde i kraft för drygt tre år sedan. Denna bemärkelsedag firar vi nu här på Finlandiahuset, och det glädjer mig att kunna välkomna er till det fjärde seminariet kring Paras-reformen!
Paras-uudistuksen syntymäpäivän kynnyksellä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä mitä kaikkea on jo tehty sekä mitä kaikkea vielä tulisi tehdä. Lisäksi on hyvä miettiä miten toimintaympäristö on muuttunut.
Viimeiset puolitoista vuotta olemme eläneet kansainvälisen taantuman aikaa. Suomen talouden suuntana on nyt maltillinen kasvu, jyrkän laskun jälkeen. Kansainvälisesti tarkasteltuna tämä kasvu on kuitenkin vaisua ? tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa vain reilun prosentin, ensi vuonna vain noin kaksi. Tilanne ei keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna juuri muutu.
Julkinen talous kokonaisuudessaan on vaikeassa tilanteessa. Työllisten määrä jäänee 75 000 viime vuotta alhaisemmaksi ja työllisyystilanne heikkenee kuluvana vuonna edelleen. Vaikka työvoiman kysyntä vuonna 2011 lisääntynee tuotantotoiminnan vilkastumisen myötä, näkyvät taantuman jäljet työmarkkinoilla vielä pitkään. Toipumista vaikeuttavat muun muassa talouden rakennemuutokset sekä väestön ikääntyminen.
Julkinen talous tulee koko kehyskaudella olemaan alijäämäinen ilman sopeutustoimia. Alijäämä taas heijastuu velkamäärään. Tänä vuonna valtion velan arvioidaan kasvavan noin 13 miljardilla eurolla yhteensä noin 77 miljardiin euroon. Tämä on 43,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2008 velan osuus bruttokansantuotteesta oli 29,5 prosenttia.
Kuntatalouden ja erityisesti suurten kaupunkien sekä vientiteollisuuskuntien taloustilanne heikkeni nopeasti viime vuonna, kun yhteisöverotulot romahtivat talouskriisin seurauksena. Emme kuitenkaan katsoneet tätä sivusta, vaan teimme jo maaliskuussa 2009 merkittäviä kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Nämä vaikutukset ulottuvat aina kehysvuosille 2011 - 2014 asti.
Hyvät kuulijat,
Sekä kuluva vuosi että seuraavat vuodet tulevat olemaan kuntataloudenkin kannalta haasteellisia. Kuntien verotulot laskevat tänä vuonna kaikkiaan noin 0,6 prosenttia, mikä heikentää laajasti koko kuntakentän taloudellista tilaa. Verotulojen kertymää heikentää osaltaan vuodesta 2012 lähtien lakkaava kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korotus. Vuotta 2012 lukuun ottamatta verotulojen vuosittaisen kasvun arvioidaan olevan vajaat neljä prosenttia kehyskauden loppuun saakka. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 3,5 prosenttia sekä vuosina 2012 - 2014 vajaat 4 prosenttia.
Tämä kehitys merkitsee, että kuntatalous olisi koko kehyskauden alijäämäinen, vaikka menojen kasvu on edellä todetusti arvioitu hyvin varovaisesti. Mikäli tuloja ja menoja ei ole tasapainotettu, tuloveroprosentit pysyvät muuttumattomina, ja investoinnit ovat vuoden 2009 tasossa. Kuntien nettovelka nousisi vuonna 2014 vajaaseen 16 miljardiin euroon eli yli kaksinkertaiseksi vuoden 2009 tasosta. Kuntien väliset taloudelliset erot kasvaisivat jälleen muutaman tasaisemman vuoden jälkeen ja negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä lisääntyisi selvästi.
Hyvä seminaariväki,
Valtiovarainministeriö julkaisi tämän vuoden helmikuussa Julkinen talous tienhaarassa -raportin. Sen mukaan julkisen talouden ns. kestävyysvaje on vuoteen 2015 mennessä kasvanut jo noin 5,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kunnilla ja kuntayhtymillä on merkittävä rooli kestävyysvajeen ratkaisemisessa. Ratkaisu vaatii ennen kaikkea tuottavuuden kehittämistä. Tämä oli yksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisistä tavoitteista. Tavoite ei ole yksinkertainen, mutta uskon, että tässä meitä päättäjiä yhdistää yksi ominaisuus: kyky nähdä ongelmat ja haasteet nimenomaan mahdollisuuksina! Kunnissa onkin tehty paljon työtä tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden aikaansaamiseksi ja tämä työ jatkuu edelleen.
Paras-uudistuksen myötä syntyneet uudet rakenteet antavat mahdollisuuksia pohtia, miten palveluita voitaisiin järjestää tehokkaammalla tavalla. Kuntien velvoitteet ja palveluiden järjestämistä koskevat normit asettavat toki tietyt raamit tuottavuuden lisäämiselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen ei ole. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen merkitsevät, että kuntasektorin ja hoitohenkilöstön määrää ei voida merkittävästi alentaa, vaan paine on päinvastainen. Tuottavuuden lisääminen ei mielestäni tarkoitakaan, että nykyiset tehtävät ja palvelut hoidetaan sellaisenaan yhä vähemmällä henkilöstöllä. Sen sijaan tulee rohkeasti pohtia palvelujen tuottamisen uusia toimintatapoja sekä tehostaa palveluprosesseja. Keinoina ovat muun muassa tietotekniikan ja tietojärjestelmien kehittäminen, synergiaetujen lisääminen sekä uudet palvelukonseptit. Myös vähemmän esillä ollut henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen ja työtehtävien tehokas organisointi ovat tuottavuuden näkökulmasta enemmän kuin tarpeen. Juuri näillä keinoilla pidennetään työurien kestoa ja ennen kaikkea tehdään niistä työvuosista terveempiä.
Kuntasektorin tuottavuuden kehittämisen käytännön työ tehdään kunnissa. Hallitus on tukenut tätä työtä käynnistämällä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyön. Mutta tämä ei koske vain suurimpia, vaan kaikkia kuntia, kuntayhtymiä ja palvelujen järjestäjiä.
Hyvät kuntapäättäjät,
Keskeistä on, että valtio ja kunnat toimivat yhdessä kuntatalouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallitus on peruspalveluohjelman käsittelyn yhteydessä päättänyt lähtökohtaisesti pidättäytyä kuntien menoja lisäävistä toimenpiteistä tässä vaiheessa. Tämän vuoksi kehyspäätökseen ja peruspalveluohjelmaan sisältyvien kuntien menoja lisäävien uudistusten laajuus, voimaantuloajankohta ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan kussakin tapauksessa tarkasti ja erikseen.
Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa taloudellisten vaikutusten arviointi on otettu vakavasti ja tehtäviä koskevat hallituksen esitykset käydään huolellisesti läpi.
Avoin keskustelu on peruspalveluohjelmavalmistelussa kaiken a ja o. Ohjelman valmisteluun osallistuvat kuntien tehtävien ja talouden kannalta keskeiset ministeriöt. Ainutlaatuista ministeriryhmän toiminnassa on, että ryhmän työhön osallistuvat myös hallituksen ulkopuolisina asiantuntijajäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Tiedossani ei ole muita samanlaisia ministeriryhmän kokoonpanoja.
Peruspalveluohjelma vuosille 2011 - 2014 hyväksyttiin hallituksen kehysriihessä maaliskuun lopussa. Peruspalveluohjelmassa tulee kuntalain mukaan tarkastella kuntien toimintaympäristön ja palvelujen kysynnän muutoksia, kuntatalouden kehitystä, kuntien tehtävien muutoksia sekä tehdä ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Mielestäni nämä ohjelman kaikki osat ovat sellaisia, että kuntapäättäjien on syytä tutustua niihin ja analysoida oman kunnan kehitystä peruspalveluohjelman viitekehyksestä.
Peruspalveluohjelman sisältöä on kehitetty vuosittain. Tänä vuonna ohjelmassa on erillistarkasteluna peruspalvelujen taloudellisuus ja tuottavuus. Lisäksi ohjelmassa on tarkasteltu nyt ensimmäistä kertaa kuntasektorin yhdyskuntatekniikkaa ja ympäristötoimintaa sekä niiden taloutta ja haasteita.
Käytännössä monet kuntia koskevat linjaukset tehdään jo hallitusohjelmavaiheessa ja ohjelmaan sisällytetään kuntien järjestämien palvelujen kehittämistoimia. On inhimillistä ja kiehtovaa luvata palvelujen parantamista. Hallitusohjelman kirjoittamisvaiheessa ei kuitenkaan ole tarkasteltu kuntapolitiikkaa kokonaisuutena, vaan sektoreittain. Tällaista kokonaisvaltaista tarkastelua tarvittaisiin mielestäni tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Tulisi myös vakavasti selvittää mahdollisuudet ottaa kuntasektorilla käyttöön valtion kehysmenettelyä vastaava menettely. Olen antanut valtiosihteeri Mika Rossin vetämälle työryhmälle tehtäväksi kehittää kuntatalouden kehystä koskevaa menettelyä, jota voitaisiin hyödyntää ensi keväänä edessä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Tässäkin työssä Kuntaliiton johto on mukana ja kuntasektorikin varmasti mielellään asiaa koskevaan keskusteluun osallistuu.
Arvoisat luottamushenkilöt, Bästä förtroendevalda,
Hallitus antoi marraskuussa 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Selonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja vastaus siihen saataneen kesäkuun alussa.
Selonteko käsittelee laajasti Paras-uudistuksen etenemistä. Olemme siinä arvioineet, ovatko kunnissa nyt tehdyt ratkaisut riittäviä niihin haasteisiin vastaamiseksi, joita huominen tuo tullessaan ja joiden vuoksi Paras viisi vuotta sitten käynnistettiin. Lisäksi olemme selonteossa tehneet useita linjauksia, jotka koskevat uudistuksen jatkotyötä ja tulevaisuutta.
Hallinnonuudistukset ottavat aina aikaa: tulokset eivät ole nähtävillä heti ja ne vaativat suunnittelua ja strategisia päätöksiä sekä linjauksia. Kunnat ovat edenneet puitelain tavoitteita kohti nyt kolme vuotta. Tuona aikana kuntarakenne on kehittynyt voimakkaasti, kuntien välinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa on lisääntynyt ja yhteistoiminta-alueista moni on käynnistänyt toimintansa. Kaupunkiseudut ovat uudistuksen myötä arvioineet uudella tavalla tavoitteitaan ja monilla seuduilla on käynnistynyt uusia yhteistyöprosesseja. Huolimatta siitä, että elämme talouden näkökulmasta hyvin vaativaa aikaa, on uudistusta pystytty viemään paikallisesti eteenpäin. Tästä jo tehdystä työstä esitän teille kuntapäättäjille kiitokset.
Regeringen gav en redogörelse om kommun- och servicestrukturreformen till riksdagen i november 2009. Redogörelsen behandlas för närvarande i riksdagen som torde ge sitt svar i början av juni. I redogörelsen behandlas ingående hur reformen framskrider. Den innehåller också bedömningar av huruvida de beslut som kommunerna nu har fattat tillräckligt väl svarar på de utmaningar som fick igång reformen för fem år sedan. Trots att vi lever i ekonomiskt kärva tider har man klarat av att driva reformen framåt på det lokala planet. Jag vill tacka er kommunala beslutsfattare för det arbete som redan utförts.
Totuuden nimissä on sanottava, että jonkin verran kunnilla on vielä puitelain tavoitteiden suhteen kirittävää ja paikoin rimaa on varaa korottaa. Muodostuvien yhteistoiminta-alueiden osalta olemme hallituksen piirissä kantaneet huolta siitä, että sosiaali- ja terveystoimi ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat selonteon mukaan kehittymässä paikoin hajanaiseen suuntaan. Lisäksi edelleen lähes 50 kunnalta puuttuvat päätökset siitä, millaisissa rakenteissa tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään.
Rakennemuutokset tai saavutetut väestöpohjat eivät toki yksin takaa, että palvelujärjestelmämme kestäisi ikääntyvän väestön tuomia haasteita. Uudistus käynnistettiin, jotta kuntalaiset saavat myös tulevina vuosina tarvitsemansa palvelut. Tätä työtä jatketaan hallituksessa ja ennen kaikkea kunnissa ja kuntayhtymissä. Hallituksen selkeä viesti selonteossa on, että uudistusta tulee jatkaa määrätietoisesti kohti palvelujen ja tuottavuuden kehittämistä.
Hyvä seminaariväki,
Väestöpohjankaan vaikutus ei ole silti yhdentekevä. Laajemmat hartiat antavat paremmat mahdollisuudet esimerkiksi suhdannevaihteluiden tasaamiseen ja kuten todettu, mahdollistavat palveluiden uudelleenorganisoinnin. Siksi olemme selonteossa jo linjanneet, että valtioneuvosto voisi saada toimivallan velvoittaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaan säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi. Tätä koskeva muutos tehtäisiin puitelakiin. Tällä pyritään turvaamaan se, että kaikilla kunnilla olisi rakenteelliset ratkaisut tehtynä puitelain asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2013 mennessä.
Lisäksi olemme hallituspuolueiden kesken sopineet myös siitä, että ns. sote-integraatiota yhteistoiminta-alueilla vahvistettaisiin. Tämä myös edellyttää puitelain muutosta. Näkemykseni mukaan kyseinen muutos pitää sisällään kaksi asiaa. Ensinnäkin yhteistoiminta-alueella tulee tulevaisuudessa olla sosiaalihuollonkin osalta yhtenäinen palvelukonsepti: kuntien tulee siirtää yhteistoiminta-alueille samat sosiaalihuollon tehtävät. Toinen asia on, että nämä tehtävät tullaan puitelakimuutoksen yhteydessä määrittelemään. Mitä nämä tehtävät ovat ja millä aikataululla integraatio tulee toteuttaa, siitä emme vielä ole sopineet. Riittävä siirtymäaika, esimerkiksi 2017, on kuitenkin mielestäni keskeinen edellytys tällaisen muutoksen tekemiselle. On kohtuullista, että aikataulu voi hieman joustaa, jos rimaa nostetaan kesken matkan. Nämä muutokset puitelakiin on tarkoitus valmistella vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Pysyvä terveydenhuoltolaki tulee osaltaan turvaamaan palvelujen järjestämisen asiakas- ja kuntalaiskeskeisesti.
Yhteistoiminta-alueiden kehittämisen lisäksi kirjasimme selontekoon, että kaikki kunnat kuuluvat jatkossakin laajan väestöpohjan kuntayhtymiin, jotka hoitaisivat erikoissairaanhoidon sekä kehitysvammaisten erityishuollon tehtäviä. Mainitsen vielä yhden selonteon linjauksen, joka teidän kuntapäättäjienkin kannalta on tärkeä: tulevan, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja rakenteita koskevan lainsäädännön tulee huomioida puitelain perusteella valmistellut rakenneuudistukset. Kunnissa ei siis ole tehty turhaa työtä. Puitelain viitoittamalla tiellä on hyvä jatkaa ja saattaa uudistukset paikallistasolla päätökseen. Nyt ei ole oikea aika jarrutella jo päätettyjen ratkaisujen toimeenpanossa, vaan pikemminkin painaa kaasua.
Arvoisat kuulijat,
Kuntakenttä erilaistuu ja kutakin hallinnonuudistusta tulee miettiä paikallisista lähtökohdista käsin. On pohdittava, mikä on meidän kuntamme, alueemme tai seutumme kannalta parhain vaihtoehto. Tämä pohdinta ei aina ole helppoa, sillä me kaikki päättäjät joudumme osaltamme tekemään ratkaisuja epävarmemmissa oloissa kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Meiltä on kuitenkin löydyttävä päätöksentekokykyä näissäkin tilanteissa. Ei taida enää tulla sellaista aikaa, jolloin päätöksenteon tueksi olisi absoluuttisia lukuja ja muuttumatonta faktatietoa. Tällöin meitä auttaa muiden kokemuksista oppiminen. Kuulette tänään iltapäivällä muutamia esimerkkejä paikallisista uudistusprosesseista. Näistä yksi on Kainuun malli ja sen kokemukset - voisiko Kainuulla olla vastausta kuntakentän haasteisiin laajemminkin?
Kainuussahan haasteisiin vastattiin hallintokokeilulla ja vastaus on ollut oikeansuuntainen. Tämän osoittavat saadut tulokset sekä tehdyt arvioinnit. Eli mielestäni Kainuusta on malliksi muille!
Kainuun hallintokokeilulla on saatu hyviä tuloksia peruspalvelujen järjestämisessä. Palvelut on pystytty vaikeissa olosuhteissa turvaamaan ilman merkittäviä heikennyksiä esimerkiksi palveluverkossa. Myös kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään. Resursseja on onnistuttu kokoamaan, poistamaan päällekkäisiä toimintoja ja keskittämään esimerkiksi tukipalveluja. Tämä on heijastunut palveluihin, parantanut niiden laatua sekä ja suunnitelmallisempaa kehittämistä.
Kokeilun myönteiset vaikutukset esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ovat seurausta mm. palveluiden yhdistämisestä ja päätöksentekomallista.
Kainuun hallintokokeilussa on paljon sellaista, minkä siirrettävyyttä muille alueille on vakavasti pohdittava. Tulojen jakoon perustuvaa rahoitusjärjestelmä on osoittautunut kustannuksia hillitseväksi ja on mielestäni siirrettävissä muihinkin kuntien yhteistyöorganisaatioihin.
Arvoisat kuntapäättäjät,
Voisin todeta Kainuusta vielä sen verran, että myös ajatusta sen päätöksentekomallin siirrettävyydestä kaupunkiseuduille on tutkailtava tarkasti. Kainuun suoraan vaaleilla valittu maakuntavaltuusto on lisännyt demokratiaa ja hälventänyt alueen kuntien rajoja. Kaupunkiseutujen kipupisteet nousevat usein vaikeudesta tehdä yhteisiä päätöksiä koko seudun etua ajatellen sekä seudun kuntien välisestä kilpailusta. Tämä vaikeuttaa maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palvelujen kuntarajat ylittävän käytön kokonaisvaltaista kehittämistä kaupunkiseuduilla.
Nämä asiat ovat tuttuja myös Paras-uudistuksesta. Vaikka puitelaissa asetettu kaupunkiseutusuunnitelmien laatimisvelvoite on saanut seudut arvioimaan tilanteitaan uudella tavalla, ei palveluja aina järjestetä seuduilla taloudellisesti ja tehokkaasti. Tällöin myös kaupunkiseudun elinvoima kärsii. Kaikilla puitelain kaupunkiseuduilla on edelleen suuria tarpeita maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöhön. Nämäkään tarpeet eivät ole sitten vuoden 2005 pienentyneet, pikemminkin päinvastoin.
Olemme kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan selontekoon kirjanneet joitain uusia toimenpiteitä, joiden kautta hallitus tukee kaupunkiseutujen yhteistyötä. Asetimme kollegani, asuntoministeri Jan Vapaavuoren kanssa viime vuoden loppupuolella työryhmän, joka pohtii näiden linjausten toimeenpanoa. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset siitä, miten suurten kaupunkien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista voidaan parantaa lainsäädäntöä kehittämällä. Työryhmä myös valmistelee ehdotuksen Tampereen ja Turun seutujen kokeiluluonteisesta, valtion ja seudun kuntien välisestä aiesopimusmenettelystä.
Lisäksi ryhmä tekee esityksen kaupunkiseutujen selvityshenkilömenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi. Tällainen "kaupunkiseutuselvittäjä" voisi olla tarpeen pikaisellakin aikataululla sellaisilla seuduilla, joilla yhteistyö ei seudun kuntien omin toimenpitein etene. Aloite tällaisen menettelyn käynnistämisestä olisi sekä seudun kunnilla että valtioneuvostolla. Selvittäjä voisi avata lukkiutuneita tilanteita ja pohtia konkreettisia etenemispolkuja seudun tarpeista ja lähtökohdista käsin. Selvittäjän tulisi muun muassa kartoittaa, millaisia kehittämistarpeita seudulla on maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden käyttöön liittyen. Hän voisi myös tehdä ehdotuksia siitä, millä tavoilla, tavoitteilla, keinoilla ja aikatauluilla seudun yhteistyötä jatkossa kehitetään. Tätä lainsäädäntöä valmistellaan nyt siten, että sitä koskeva hallituksen esitys saataisiin käsiteltäväksi jo kuluvan hallituskauden aikana. Eduskunnan vastaus selontekoon tullaan myös valmistelussa huomioimaan. Siten ehkä jo noin vuoden kuluttua olisivat laatuaan ensimmäiset kaupunkiseutuselvittäjät valmiita aloittamaan työnsä.
Arvoisat kuulijat,
Paras-hankkeen ympärillä on tehty lukuisia ansiokkaita selvityksiä. Nostan tässä esille yhden: uudistuksen tasa-arvovaikutukset. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kuntaliitosten vaikutusta naisten edustukseen kuntien johdossa. Selvitys osoitti, että naisten osuuden kasvu valtuustoissa sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistossa hiipui liitosten myötä. Tämä trendi tulee tiedostaa. Kunnallisessa päätöksenteossa naisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia tulee edistää jatkossakin erityisesti liitoskunnissa.
Muutosvaiheessa viranhaltijoiden kärkipaikoilla on ollut yksipuolinen suuntaus. Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui vuoden 2009 alussa, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan.
Kävin lävitse Tampereen yliopiston kunnallisalan koulutukseen hakeutuneiden ja tutkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumaa 2000-luvulla. Siellä vaakakuppi kallistuu naisten eduksi. Tulevaisuudessa on toimittava niin, että naisvaltaisella kuntasektorilla viranhaltijajohdossakin paikat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Tämä tarkoittaa toimintatapojen ja asenteiden muuttumista.
Hyvät luottamushenkilöt,
Teitä saattaa Paras-uudistuksen lisäksi kiinnostaa se, mitä mieltä kunnat ovat olleet mahdollisesta suorasta pormestarinvaalista. Selvitimme tätä ministeriön toimesta Kuntajohtamisen kehittämishankkeen yhteydessä. Vain kaksi kuntaa ilmoitti määräaikaan menneessä olevansa valtuustotasoisesti sitoutunut suoraan vaalia koskevaan kokeiluun. Siten ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista käynnistää määräaikaista kokeilua vaaleilla valitun pormestarijärjestelmän käyttöönotosta ja siihen liittyvästä pormestarin vaalista. Sen sijaan hallituksen tarkoituksena on käynnistää kuluvan vuoden aikana lainvalmistelu niin, että suora pormestarinvaali olisi kunnan niin päättäessä mahdollista ottaa käyttöön seuraavien kunnallisvaalien yhteydessä pysyvällä ratkaisulla.
Arvoisat luottamushenkilöt, Bästa förtroendevalda
Olemme kaikki viimeisen viiden vuoden aikana tehneet paljon työtä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteen. Erityisesti kunnissa on jouduttu viemään läpi monenmoisia muutoksia. Te kuntapäättäjät tiedätte, että oli muutos suuri tai pieni, hallinnollinen tai toimintatapoihin kohdistuva, sen toimeenpano on aina haastava tehtävä. Siksi olen korostanutkin sitä, että kunnille on nyt annettava aikaa ja rauhaa uudistusten toteuttamiseen.
Vi som har samlats i denna sal kan likväl medverka i att reformen framskrider och att de uppställda målen uppnås. Senast nu är det dags att följa seminariets rubrik och "gå från ord till handling".
Vaikka katse on jo tässä vaiheessa hyvä kohdistaa pitkälle tulevaisuuteen, on myös tärkeä muistaa, että Paras on keskeneräinen. Uudistuksen vaikutuksia ei voida vielä yksityiskohtaisesti arvioida. Se, mitä kunta- ja palvelurakenneuudistus on merkinnyt esimerkiksi palvelujen laadun, saatavuuden tai kustannuskehityksen osalta, tulee näkymään vasta pitkällä aikavälillä. Me kaikki tässä salissa voimme kuitenkin osaltamme olla edistämässä uudistuksen loppuun viemistä ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Viimeistään nyt tulee siirtyä seminaarin otsikonkin mukaisesti "sanoista tekoihin".
Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät vielä kerran tervetulleiksi tämän päivän tilaisuuteen.
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin (09) 160 01 valtiovarainministerio@vm.fi