Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Puheet / Valtiovarainministeri Katainen: Verotuksen suuret haasteet - e..
Keskuskauppakamarin suuri veropäivä 23.9.2009
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisat kuulijat,
Verotus ja sen rakenne on modernin yhteiskunnan keskeisimpiä keinoja vaikuttaa hyvinvointiin, työllisyyteen, kasvuun ja ihmisten valintoihin vaikkapa terveyden tai ympäristön kannalta järkevästi.
Verotuksen tärkein tehtävä on tietenkin fiskaalinen - kerätä yhteiskunnan tarvitsemat tulot yhteisesti sovittujen menojen kattamiseksi. Arvovalintoja tehdään siitä paljonko yhteiskunta kerää kokonaisuudessaan, miten verorasitus jakautuu kansalaisten ja yritysten kesken ja välillä sekä minkälaisiin valintoihin verotuksen rakenne kannustaa -
kannattaako tehdä lisätyötä?
kannattaako riskeerata sijoittamalla omat ja lainatut varat liikeideaan, johon uskoo?
kannattako valita ympäristöystävällisesti tai terveellisemmin kulutustottumuksissaan?
Palaan näihin kysymyksiin puheeni loppupuolella kun on aika katsoa tulevaan. Katsotaan ensin hieman menneisyyteen ja nykyisyyteen: mikä on hallitusohjelman veropoliittinen linja, mitä on jo toteutettu, miten olemme reagoineet talouskriisiin ja taantumaan veropolitiikan keinoin ja mitä ensi vuonna tapahtuu.
Hallitusohjelmaan kirjattuja veropolitiikan keskeisiä tavoitteita olivat muun muassa työllisyyden ja tuottavuuden lisääminen, verotuksen oikeudenmukaisuuden edistäminen sekä ympäristönäkökohtien painottaminen. Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä.
Lisäksi sekä hallitusohjelmassa että heti ensimmäisessä kehyspäätöksessä painotettiin, että hallituskauden veropoliittisten toimenpiteiden mitoituksessa ja ajoituksessa huomioidaan suhdannetilanne.
Oli nähtävissä, että suhdannekäänne tulee tämän hallituskauden aikana ja siksi suuret veropäätökset ja menojen lisäykset lykättiin odottamaan suhdannepoliittisesti oikeaa aikaa.
Eipä tuolloin moni uskonut, että maailma - ja Suomi siinä mukana - ajautuu näin syvään taantumaan. Mutta hallitusohjelman laajan finanssipoliittisen arsenaalin jättäminen myöhempään käyttöömme vaalikauden alussa osoittautui erittäin viisaaksi ratkaisuksi.
Hyvät kuulijat,
Hallitusohjelmaan kirjatuista verouudistuksista suurimmat on jo tehty tai aikataulusta jo päätetty.
Työn verotuksen keventämistä päätettiin jatkaa kolmen edellisen vaalikauden tapaan. Hallitusohjelmassa varattiin tuloverotuksen aitoon keventämiseen vaalikaudella 1,1 miljardia euroa. Aidolla keventämisellä tarkoitetaan inflaation ja ansiotason nousun kompensoinnin päälle tehtäviä aitoja kevennyksiä.
Hallituskauden alussa korkeasuhdanteessa kevennyksistä pidättäydyttiin. Vuosi sitten kesällä teimme johtopäätöksen, että suhdannekäänne on edessä tänä vuonna. Siksi päädyin esittämään käytettäväksi tämän vuoden budjetissa lähes kaiken hallituskauden veronalennusvarasta, 870 miljoonaa euroa. Jo aiemmin olimme sopineet, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus tapahtuu nyt vuoden 2009 lokakuussa.
Muistankin viime syksynä talousennusteiden heikentyessä pitkin syksyä saaneeni kuulla ministeriön kaiken kokeneilta virkamiehiltä, että voimakkaasti myös menopuolelta elvyttävä talousarvioesitykseni muuttuu syksyn ennusteiden myötä koko ajan perustellummaksi.
Tuloveron kevennys on osaltaan toiminut kotitalouksien ostovoimaa ylläpitävänä ja kotimaista kysyntää elvyttävänä toimenpiteenä sekä luonut edellytyksiä suotuisan työllisyyskehityksen jatkumiselle suhdanteiden heikkenemisestä huolimatta. Kun vertaa kevään ja kesän romahdusta teollisuustuotannossa BKT:n supistumiseen, voi arvioida, että supistuminen olisi voinut olla vieläkin suurempaa. Kun katsoo vaikkapa vähittäiskaupan myyntilukuja, niin harvoin keskellä tällaista taloustilannetta vähittäiskaupan myynti kasvaa vuodentakaiseen verrattuna, kuten kävi esimerkiksi kesäkuussa.
Yksi suuri lupaus viime vaaleissa oli keventää eläkeläisten verotusta palkansaajien tasolle. Eläketulon verotus onkin uudistettu siten, että eläketulon veroaste on kaikilla tulotasoilla enintään vastaavan palkkatulon veroasteen suuruinen. Myös eläkeläispuolisoiden veroaste saatettiin korkeintaan palkansaajan veroasteen tasolle.
Uudistus on ollut mittava, yhteensä tällä vaalikaudella tähän eläketulovähennyksen lisäämiseen on käytetty jo 530 miljoonaa euroa. Suurin vaikutus tällä on ollut noin 1000 - 2000 euron työeläkkeitä saaville. Uudistus on esimerkiksi 1500 euroa kuukaudessa eläketuloa saavan veroastetta viisi ja puoli prosenttiyksikköä sekä tuonut lähes 1000 euroa vuodessa lisää käteen yli indeksikorotusten.
Perintöverotusta kevennettiin vuoden 2008 alusta nostamalla verotettavan perinnön alarajaa sekä helpottamalla puolison ja alaikäisten lasten asemaa. Vuoden 2009 alusta uudistettiin perintöveroluokat sekä alennettiin veroprosentteja ensimmäisessä perintöveroluokassa.
Ensi viikolla alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa 17 prosentista 12 prosenttiin. Verokannan alentaminen vähentää kuluttajien maksamaa arvonlisäveroa vuositasolla n. 500 miljoonan euroa ja alentaa ruoan hintaa reilulla neljällä prosentilla. Välillisesti veronalennus tukee talouskasvun jatkumista ja hillitsee kuluttajahintojen nousua. Positiivisten vaikutusten seurauksena välittömästä veromenetyksestä arvioidaan noin puolen palautuvan valtiolle lähinnä veronalennuksen aiheuttamien talouden käyttäytymisvaikutusten kautta: ruuan arvonlisäverokannan alentaminen parantaa kuluttajan yleistä ostovoimaa ja siten myös yksityistä kulutusta sekä työllisyyden paranemisen kautta lisää tuloverojen tuottoa ja pienentää valtion työttömyysturvamenoja.
Kotitalousvähennystä on uudistettu kuluvan vuoden alusta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 000 euroon, ja vähennyksen soveltamisalaa laajennettiin. Tämä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi elvytystoimeksi. Rakennusalan työllisyyden ollessa muuten vaikeuksissa, on korjausrakentamisessa vauhti ollut kovaa ja työllisyys korkealla. Kotitalousvähennyksen kehittäminen on myös torjunut tehokkaasti harmaata taloutta ja lisännyt työllisyyttä erilaisissa kotipalveluissa.
Ympäristöperusteinen autoverouudistus on ollut menestys. Tavoitteena oli vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä ohjaamalla autoilijoita hankkimaan vähemmän polttoainetta kuluttavia automalleja. Uudistuksen käyttöönoton jälkeen uusien autojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet kymmenellä prosentilla.
Myös terveyttä on edistetty verouudistuksilla. Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa on korotettu kahteen otteeseen. Myös alkoholijuomien valmisteveroa on korotettu asteittain painottaen väkeviä alkoholijuomia. Tavoitteena on hillitä alkoholin kulutuksen kasvua siten, etteivät korotukset silti aiheuta matkustajatuonnin hallitsematonta kasvua.
Kulttuuriseteli ja muu työnantajan työntekijälle tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta säädettiin 400 euroon asti verovapaaksi henkilökuntaeduksi verovuodesta 2009 alkaen.
Arvoisat kuulijat,
Hallitusohjelman veropoliittisista tavoitteista suurimmat on siis jo toteutettu. Päällemme vyörynyt kansainvälinen taantuma on kuitenkin pakottanut finanssipoliittisen ajoituksen lisäksi moniin uusiin ratkaisuihin veropolitiikassa. Olen ihmetellen kuunnellut joitakin puheenvuoroja, joissa on esitetty, että sinivihreä hallitus olisi sokeasti tuijottanut ohjelmaansa, eikä reagoinut taloustaantumaan. Olen totta puhuakseni joutunut ihmettelemään tällaisen puheenvuoron käyttäjän tietojen sekä ymmärryksen puutetta taloudesta.
Lista taloustaantuman seurauksena tehdyistä uudelleenarvioinneista on nimittäin mittava. Yksi tärkeimmistä on ollut jo aiemmin mainitsemani veronalennusten ajoittaminen suhdannepoliittisesti juuri oikeaan aikaan. Jos joku haluaa pitää työnteon verotuksen kireänä, niin veronalennuksista voi tietenkin toki olla eri mieltä. Jos kuitenkin haluaa veroja maltillisesti alentaa, niin siihen ei ole tätä vuotta parempaa hetkeä suhdannepoliittisesti.
Nyt taantumassa ostovoiman kasvu lisää kotimaista kysyntää ja kompensoi viennin heikkenemistä. Jos veronalennukset toteuttaa talouden nousu- tai korkeasuhdanteessa, inflaatio kiihtyisi väärään aikaan ja lopulta söisi käteen jäävää ostovoimaa. Joka tapauksessa jo tälle vuodelle keskitetyt hallitusohjelman eri veronalennukset elvyttävät tänä vuonna yhteensä yli miljardilla eurolla.
Tänä vuonna on myös reagoitu taantumaan miljardiluokan uusilla veropäätöksillä. Hallitus päätti keventää työn verokiilaa poistamalla työnantajien työllistämisestä maksettavan Kela-maksun. Osa maksusta poistui huhtikuun alussa ja loput maksusta poistuu ensi vuoden alusta. Kokonaisuudessaan työllistämisen kustannuksia vähennetään tällä uudella päätöksellä noin 1,1 miljardilla eurolla keskellä syvää taantumaa. Esimerkiksi taloustaantuman kourissa vaikeuksissa oleville kunnille tämä tarkoittaa 250 miljoonan euron säästöä työvoimakustannuksissa. Se vastaa 6 000 kuntatyöntekijän palkkaa.
Valtion verotulojen menetykset tästä kompensoidaan ympäristöverojen 700 miljoonan kiristyksinä teollisuudelle vasta kun kasvu on oletettavasti taas käynnissä vuonna 2011. Kenenköhän mielestä tämä miljardiluokan päätös ei todella ole sisällöltään ja ajoituksiltaan juuri oikeaa reagointia tähän taloustilanteeseen? Työvoimakustannuksia kevennetään keskellä taantumaa miljardilla ja se kompensoidaan taantuman jälkeen muilla veroilla.
Yrityksiä autetaan työvoimakustannusten alentamisen lisäksi taantuman johdosta. Tuotannollisten investointien poisto-oikeus on kaksinkertaistettu vuosille 2009 ja 2010. Muutoksella pyritään aikaansaamaan tuotannollisten investointien nopea ja suhdannepoliittisesti oikea-aikainen käynnistyminen.
Kuntien taloustilannetta helpotetaan Kela-maksun poiston lisäksi myös muilla verotuksen keinoilla. Kiinteistöveron vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotetaan kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Alarajojen korotus kasvattaa kuntien kiinteistöverotuloja automaattisesti arviolta vajaalla 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi ylärajojen korottaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden kasvattaa kiinteistöverotuloja jopa noin 900 miljoonalla eurolla.
Yhteisöveron tuotto alenee voimakkaasti heikon taloustilanteen johdosta. Kuntien yhteisöverokertymän lisäämiseksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä tänä ja ensi vuonna. Muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuottoja vajaalla 400 miljoonalla eurolla.
Totta kai valtion on myös ryhdyttävä reagoimaan taantuman jälkeiseen aikaan ja verotulojen supistumisen jälkiin. Hallitusohjelmassa sovittu ruoan elintarvikkeiden arvonlisäveron lasku jättää puolen miljardin aukon valtion verotuloihin. Samalla saimme keväällä EU:ssa hallitusohjelman mukaisen tavoitteemme läpi alentaa ravintolapalveluiden arvonlisäveroa elintarvikkeiden tasolle.
Tässä taloustilanteessa oli ryhdyttävä miettimään uusia ratkaisuja, jotta voisimme sen rahoittaa. Tähän reagoimme päättämällä nostaa kaikkia arvonlisäverokantoja ensi heinäkuussa prosenttiyksiköllä. Verottamalla tämän lisäksi jatkossa makeisia ja virvoitusjuomiaenemmän, saimme paikattua uudella päätöksellä myös elintarvikkeiden arvonlisäveron aiheuttaman aukon. Tämä arvonlisäverojen uudistus myös parantaa työllisyyttä nettomääräisesti 4 800 henkilöllä ensi vuonna.
Arvonlisäverojen uudistus on ruoan arvonlisäveron laskeminen mukaan lukien silti edelleen ensi vuonna kokonaisuudessaan elvyttävä. Lisäksi uudistus alkaa vuositasolla korjaamaan taantuman verotuloihin tuomaa aukkoa puolella miljardilla verrattuna aiempiin päätöksiin.
Eivätkä uudelleenarvioinnit lopu tähän. Hallitusohjelmassa päätetystä tuloverojen kevennysvarasta on käyttämättä 230 miljoonaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös piensijoittamista kannustamaan tarkoitettu pienten osinkotulojen verovapaus, jonka kustannukset olisivat noin 80 miljoonaa euroa. Nämä työnteon kannustavuutta ja kotimaista omistajuutta lisäävät tavoitteet ovat tärkeitä, mutta tässä tilanteessa en pidä mahdollisena niitä toteuttaa.
Toivonkin, että alivaltiosihteeri Hetemäen vetämä verotusta uudistava työryhmä ottaa nykyisen hallituksen poliittisen tahtotilan näiden kysymysten osalta huomioon tehdessään esitystä verotuksen kokonaisuudistuksesta ensi vaalikaudelle. Voisiko esimerkiksi pääomatuloa mahdollisesti uudistettaessa ottaa hyvin pienet osinko- ja muut pääomatulot vaikkapa säästötilien pienet korkotulot vapauttaa verosta siinä tapauksessa jos pääomaveroa esitetään nostettavaksi?
Ihmettelen siis edelleen niitä puheenvuoroja, joissa väitetään, että hallitus ei ole reagoinut ja muuttanut kurssiaan taantuman johdosta. Hallitusohjelman veropoliittisia elvyttäviä toimia keskitettiin tähän vuoteen noin miljardilla. Työllistämisen verokiilaa lasketaan lisäksi uusilla päätöksillä vuodenvaihteeseen mennessä 1,1 miljardilla. Kuntia on tuettu tämän vuoden päätöksillä veropoliittisilla instrumenteilla lähes 700 miljoonalla eurolla. Kiristäviä ja tasapainottavia päätöksiä on tehty arvonlisäveroon ja ympäristöveroihin yhteensä 1,3 miljardilla eurolla, mutta ne toteutuvat vasta kasvun alettua. Lisäksi hallitusohjelman tärkeistä veropoliittisista, verotuottoja vähentävistä, tavoitteista on luovuttu yli 300 miljoonan edestä, johtuen taantuman vaikutuksista.
Hyvät kuulijat,
Ensi vuonna verotuksessa tehdään kokonaisuudessaan paljon.
Arvonlisäverotukseen liittyvät uudistukset kävinkin jo läpi, kuten myös monia kuntiin ja yrityksiin vaikuttavia uudistuksia.
Vaikka tuloverotukseen ei tehdä aitoa yleistä kevennystä, veroasteikkoja alennetaan silti mittavasti. Näin kompensoidaan täysimääräisesti ansiotason nousun aiheuttaman kiristyksen sekä palkansaajamaksuihin odotettavissa olevan nousun.
Lisäksi minimietuuksilla, työmarkkinatuella, pienillä eläketuloilla ja muilla pienillä tuloilla elävien verotusta kevennetään kohdennetusti nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 1 480 eurosta 2 200 euroon. Tuo kevennys menee varmasti tarpeeseen. Kevennys menee varmasti myös kokonaisuudessaan kulutukseen.
Tuloverotuksen kompensaatiot, perusvähennyksen nosto sekä eläkeläisten veronalennusten jatkaminen vähentävät valtion verotuloja ensi vuonna yli miljardilla eurolla.
Myös ympäristöystävällistä verouudistusta jatketaan. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään nostamalla työsuhdematkalipun verovapaata määrä. Ensi vuoden alusta astuu voimaan myös vuotuisen ajoneuvoveron porrastaminen auton päästöjen mukaan.
Suomalaista omistajuutta ja merenkulkualan työllisyyttä edistetään tonnistoverolakia muuttamalla. Varustamoyhtiöillä tulee olemaan vuosina 2009-2011 mahdollisuus hakeutua 10 vuoden pituiseksi kaudeksi tonnistoverotuksen piiriin. Varustamoyritysten verotus kevenee ja niiden toimintaedellytykset tällä kansainvälisesti kilpaillulla alalla paranevat.
Pitkäaikaissäästämisen verotusta uudistetaan. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki laajennetaan koskemaan myös muita kuin vakuutustuotteita. Uudistuksen voittaja on lisäeläkettä säästävä suomalainen. Kilpailun kiristyessä palvelumaksujen osuus pienenee ja tuotteiden monipuolistuessa tuottomahdollisuudet lisääntyvät.
Arvon läsnäolijat,
Mitä siis olemme tehneet koko vaalikauden mitassa? Ja miten veropolitiikka vastaa jatkossa suuriin haasteisiin?
Suurin huomio verotuksen kokonaisuudessa tällä vaalikaudella on, että olemme tehneet erittäin mittavan ekologisen verouudistuksen.
Työn tekemisen ja teettämisen verotusta on alennettu yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Vastapainoksi ympäristöveroja korotettiin ensimmäisessä budjetissa noin 300 miljoonalla ja on päätetty korottaa vielä noin 700 miljoonalla eurolla yrityksille ja teollisuudelle.
Lisäksi arvonlisäverokantojen korottamisella kerätään kulutuksesta 650 miljoonaa euroa enemmän. Tupakan, alkoholin, makeisten ja virvoitusjuomien haittaveroja on kiristetty tai päätetty kiristää jo lähes 300 miljoonalla eurolla.
Kokonaisuudessaan työn verotuksen keventäminen sekä ympäristön kulutuksen ja terveyttä haittaavien tuotteiden verotuksen nostaminen ovat tällä vaalikaudella menneet kutakuinkin yksi yhteen. Kyseessä on siis kahden miljardin euron painopistemuutos. Tämä on todennäköisesti Suomen historian suurin verotuksen painopisteen muutos yhden vaalikauden aikana ja erityisesti merkittävin ekologinen verouudistus.
Ilmastonmuutoksen sekä ympäristön ja luonnonvarojen kuluttamisen hillitseminen vaativat konkreettisia toimia. Samoin vaatii työllisyyden edistäminen. Näihin vaikutetaan mitä suurimmissa määrin verotuksella.
Sinivihreän hallituksen ekologiseen verouudistukseen kuuluu myös muuta kuin kahden miljardin painopistemuutos työn verotuksesta ympäristön kulutuksen verottamiseen. Hallitus on päättänyt käyttää kannustavien ja ohjaavien elementtien käyttämistä eri veromuotojen sisällä.
Hyvä esimerkki tällaisesta on tällä vaalikaudella jo toteutettu autoverouudistus. Mitä enemmän autosi saastuttaa, sitä enemmän sen ostamisesta ja käytöstä maksat. Samalla tavalla on tarkoitus uudistaa vielä tällä vaalikaudella liikenteen polttoaineiden verotus. Mitä enemmän polttoaineen valmistus ja käyttö tuottaa hiilidioksidi- ja lähipäästöjä, sitä korkeampi on sen vero. Näin saastuttaja maksaa. Samalla kotimaisten puhtaiden biopolttoaineiden kehitystyö ja käyttöönotto muuttuu jatkuvasti kannattavammaksi.
Aion tällä vaalikaudella myös selvityttää mahdollisuuden elintarvikkeiden suurimpien haitallisten terveysvaikutusten verottamiseen samalla logiikalla. Suurin meidän suomalaisten terveyttä ja terveydenhoitojärjestelmää rasittava ongelma on suomalaiset kansansairaudet, diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit. Olen itse kiinnostunut selvittämään miten esimerkiksi ylimääräistä sokeria ja kovia rasvoja voisi verottaa valmiselintarvikkeissa.
Entä sitten seuraava vaalikausi ja suomalaisen verojärjestelmän tulevaisuus,
Millaista on tulevaisuuden veropolitiikka? Mitä ja kuinka paljon verotetaan? Miten kerätään pienenevällä työtä tekevien joukolla kasvava lasku? Miten täytetään taantuman jättämä kymmenen miljardin euron aukko valtion tulojen ja menojen välillä? Miten ekologista verouudistusta jatketaan? Kuka investoisi Suomeen ja miksi?
Nämä ovat suuria kysymyksiä, joihin reilun puolentoista vuoden päästä käytäviin eduskuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden ja poliitikkojen on kansalaisille vastattava.
Asetin vuosi sitten jo aiemmin mainitsemani työryhmän pohtimaan Martti Hetemäen johdolla laajemmin verojärjestelmän kehittämistarpeita. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita.
Tavoitteena on, että työryhmä esittelee kokonaan uuden verojärjestelmän. En ole asettanut työn sisällölle tai lopputulokselle yksityiskohtaisia ohjeita. Suurina tavoitteina olen asettanut, että työryhmän esittelemä uusi verojärjestelmä:
- tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua
- kannustaa aina työntekoon
- turvaa veropohjan sekä julkisten palvelujen ja etuuksien rahoituksen
- ottaa huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset.
Työryhmä saa siis esittää nykyisestä verojärjestelmästä riippumatta sellaiset suunnilleen nykyistä veroastetta vastaavat veropohjat ja verokannat, joilla uskoo Suomen menestyvän parhaiten tulevaisuudessa.
Puolueilla on erinomainen mahdollisuus tuon työn pohjalta ottaa omista näkökohdistaan kantaa verojärjestelmän tulevaisuuteen sekä taantuman aiheuttaman rakenteellisen alijäämän korjaamiseen.
Joitakin suurempien linjojen reunaehtoja haluaisin silti Kokoomuksen näkökulmasta tuoda esiin tässä yhteydessä.
Ensinnäkin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava konkurssilta. On siis löydettävä yhtä aikaa uuden kasvun edellytykset ja tarpeeksi laaja veropohja hyvinvointipalveluidemme ja heikoimmassa asemassa olevien etuuksien rahoitukseen.
Toiseksi, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vastustaminen on globaalisti tärkein tavoite. Ekologista verouudistusta on jatkettava päämäärätietoisesti. Kun paineet veroasteen väliaikaiseen nousuun ovat kovat, on tilaisuus käytettävä nyt aloitetun suuren linjan jatkamiseksi. Korotuspaineet on suunnattava yhä enemmän kulutuksen, erityisesti ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Myös erilaiset terveyttä ja kansanterveyttä haittaavien tuotteiden haittaverot ovat järkeviä verotuksen kohteita.
Kolmanneksi, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan voi pelastaa vain työnteko. Työn tekemisen ja teettämisen liian korkea verotus aiheuttaa työttömyyttä. Työn verotuksen pitäminen kohtuullisena sekä siirtämällä verotuksen painopistettä kulutukseen, voidaan vahvistaa työllisyyttä sekä auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.
Veroasteen nousun paineessa työn verotuksen kiristämistä tulee välttää. Ja jos tulevilla vaalikausilla vain on painopistemuutosten myötä mahdollista, myös jatkaa sen maltillista keventämistä. Näin myös työn ja pääoman verotuksen välistä kuilua madalletaan korkeammilla tulotasoilla.
Ydinkysymyksenä tässä kaikessa on: kuka investoisi Suomeen ja suomalaiseen työhön? Tähän voidaan vaikuttaa paljolti myös verotuksen keinoin. Ainakin viimeisetkin investoinnit voidaan täältä helposti karkottaa väärillä päätöksillä.
Suomalaisen työn tulee siis olla kilpailukykyistä, samoin suomalaisen korkean osaamisen. Tämä tulisi ottaa aina huomioon kun heitetään puolihuolimattomasti ilmaan veropuheita.
Meillä tarvitaan kannustamista luovuuteen. Minä vain uskon, että verotuksellakin voidaan vaikuttaa luovuuden toteuttamiseen monin tavoin. Se voi olla luovuutta arvostava draiveri tai sitä lannistava elementti.
Verotuksemme pitää jatkossa olla työn tekemiseen ja -teettämiseen kannustavaa ja sen tulee osaltaan olla tarjoamassa vastauksia kysymykseen kuka investoi Suomeen ja miksi. Toisaalta haluan olla kehittämässä ekologista veromallia, joka perustuu järkivihreään ajatteluun. Kolmanneksi verotuksemme pitää turvata myös talouskriisin jälkeen riittävät verotulot hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
