Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma Metsäyhdistyksen Metsäpäivillä 30.3.2006

30.03.2006  |  Puhe 3/2006

Arvoisat metsäalan ammattilaiset,

Julkinen ja yksityinen etu ja vastuu yhdistyvät Suomessa ehkä kaikkein selvimmin juuri metsäsektorilla. Peräti 86 prosenttia maapinta-alastamme on metsätalousmaata - ja valtio on yksi suurimmista metsänomistajista. Metsien tuottavuus ja hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen ja yksityinen intressimme. Onkin hienoa nähdä teidät metsäammattilaiset täällä tänään isolla joukolla vakavissa, mutta kuitenkin iloisissa merkeissä.

Talousnäkymät ovat tällä hetkellä varsin suotuisat. Suomen talouskasvu on tänä vuonna nopeaa, 3,7%. Hallitus on talouspoliittisilla toimillaan lisännyt talouden kasvua. Veroratkaisujen yhdistäminen tuloratkaisuihin on luonut talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Työn verotuksen keventäminen on tukenut työllisyyden parantumista. Samalla hallitus on halunnut pitää huolta siitä, että Suomi on verotuksellisesti kilpailukykyinen yhdentyvässä Euroopassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Yritysverotuksen iso uudistus on osaltaan pitänyt huolta siitä, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä paikkana sijoittautua ja toimia.

Lisäksi hallitus on toteuttanut uudistuksia, joissa on painotettu rakenteellisen työttömyyden supistamista. Hallitus on kehysten puitteissa toteuttanut etupainotteisesti kasvua ja työllisyyttä tukevia, valikoituja menolisäyksiä. Ikääntyvien sotu-maksun alennus tämän vuoden alusta on tärkeä rakenteellinen uudistus. Työllisyyskehitystä parannetaan edelleen muun muassa laskemalla työvaltaisten palvelualojen yritysten arvonlisäveroa.

Työllisyyskehitys onkin ollut varsin positiivista. Viime vuonna työllisyyden kasvu oli 50.000. Tälle vuodelle ennustetaan 30.000. Hallituksen työllisyystavoite 100.000 on näillä näkymin hyvin lähellä toteutumista.

Vaikka talousnäkymät ovat hyvät lyhyellä aikavälillä, ei pidä unohtaa, että jo lähivuosina talouden kasvun arvioidaan hidastuvan. Kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan jäävän vain puoleentoista prosenttiin vuonna 2011. Horisonttiin katsottaessa talouskasvua rajoittavat etupäässä muutokset väestön ikärakenteessa, viime vuosina hitaasti kasvanut tuotantokapasiteetti sekä kansainvälisen tuotannon uusjako.

Valtio pystyy varautumaan omalla toiminnallaan ikääntymisen tuomiin väistämättömiin menopaineisiin. Eläkejärjestelmää uudistamalla ja muin toimin on pyritty lisäämään työnteon kestoa ja siten helpottamaan ikääntyvän Suomen haasteita.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on myös yksi askel tässä prosessissa. Uudistamalla omia toimintojaan, lisäämällä informaatioteknologian hyödyntämistä valtio voi vähentää hieman rekrytointejaan kehyskaudella ja tehostaa samalla myös veroeurojen käyttöä.

Julkisen talouden toiminnan tehostaminen sekä talouden kasvupotentiaalin lisääminen on julkisen talouden kestävyyden kannalta välttämätöntä. Siksi myös panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen on lisätty viime vuosina. Hallitus on päättänyt jatkossa lisätä omaisuudenmyyntituloista saatuja kertaluontoisia tuottoja muun muassa juuri näihin määrärahatarpeisiin.

Ikääntymiseen tuomiin haasteisiin valmistautuminen on myös tarpeellista kuntasektorilla. Kuntien menojen kasvu ei nykyisellään ole kestävällä pohjalla. Kuntauudistus onkin välttämätön, jotta tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin voidaan vastata ja kuntien kustannuskehitys saadaan hallintaan.

Suomi on sijoittunut kilpailukykyä mittaavissa kansainvälisissä tilastoissa hyvin. Pienelle maalle tällaiset indikaattorit ovat varsin tärkeitä, sillä vain vahvoilla ja terveillä talouden rakenteilla sekä muutosvalmiudella pystymme jatkossakin olemaan kilpailukykyisiä talouden muuttuvassa ympäristössä.

Teollisuuden irtisanomisuutiset ovat olleet viime aikoina varsin paljon esillä. Teollisuudenkin rakennemuutoksessa pitäisi hakea hallittua sopeutumista, jossa ajoissa varaudutaan globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Hallitus pitää tärkeänä, että tulevissa yt-neuvotteluissa etsitään kaikki keinot irtisanomisten välttämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Suurten yhtiöiden päätöksillä on erityinen merkitys monien pienten paikkakuntien työllisyydelle ja elinvoimalle. Uskon, että yhtiöt itse ovat tämän vastuunsa tiedostaneet. Hallitus puolestaan varautuu tukemaan vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja paikkakuntia harkinnanvaraisten rahoitusavustusten sekä koulutus-, työllisyys- ja investointitukien avulla. Ensimmäisenä ratkaisuna hallitus on jo päättänyt ottaa Kuusankosken valtiontukien erityisalueeksi.

Kestävästä kehityksestä on tullut nykyään kaiken toiminnan ohjenuora. Myös kansallisessa metsäohjelmassa 2010 on nostettu taloudellisten tavoitteiden oheen ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Metsäsektori on muun yhteiskunnan globalisoitumisen tavoin historiansa suurimpien muutospaineiden alla, puhutaan jopa taloutemme puujalan katkeamisesta. Itse haluaisin kuitenkin nähdä käsillä olevien haasteiden johtavan pikemminkin puujalan haarautumiseen ja sikäli sen vahvistumiseen, ei katkeamiseen. Metsiemme vuotuinen kasvu ylittää hakkuut ja metsäohjelman tavoitteiden mukaan hakkuita onkin tarkoitus lisätä asteittain siten että puuston kokonaistilavuus vakiintuisi nykytasolle.

Yhteiskuntavastuun lisäksi metsäsektorille sen kansallisen ja globaalinkin merkittävyyden vuoksi sälytetään pakostakin myös vastuuta luonnosta, kokonaisista ekosysteemeistä, jopa maailman ilmastosta. Ympäristöpolitiikan kestävyyttä kansainvälisesti vertailtaessa Suomi on ollut useana vuonna maailman ykkönen, tänäkin vuonna olemme uudistetuin mittarein vielä kolmen parhaan joukossa maailmassa. Kun tähän yhdistetään kansallinen menestyksemme myös kilpailukykyvertailuissa, ovat lähtökohtamme myös tulevaisuudessa erinomaiset.

Suomen metsävarat on vastikään todettu olevan väkilukuumme suhteutettuina maailman suurimmat. Samoin luonnonsuojelualueemme asukasta kohden ovat EU:n suurimmat. Vaikka luontomme monimuotoisuus ei ole samaa luokkaa kuin monien lämpimämpien alueiden, metsiemme merkitys maailman keuhkoina ja eri eliölajien elinympäristönä on noussut aivan uuteen arvoon niin Euroopan unionissa, suomalaisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä myös omien kansalaistemme keskuudessa. Metsäsektori joutuu toistuvasti todistamaan yhteiskunnallista ja ekologista vastuutaan niin meillä kuin maailmallakin. Mikä olisikaan parempi käyntikortti maailmalla kuin todistetusti maailman suurin ja parhaiten varjeltu metsäomaisuus kotimaaperällä? Tämän metsäteollisuutemme toki tietää ja osaa hyödyntää.

Metsäalan haasteet näyttävät juuri nyt erityisen suurilta. Yhtä aikaa kyse on globaalin kilpailun kovenemisesta ja metsien suojeluun liittyvistä odotuksista ja ympäristönäkökohdista, puun saatavuudesta, puun ja energian hinnasta, logistiikasta sekä työmarkkinayhteistyön sujuvuudesta. Koko metsäalalta tarvittaisiinkin nyt vahvaa ja aivan uudenlaista yhteistyökykyä näihin haasteisiin vastaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat tahollaan käynnistäneet tulevaisuusvuoropuhelun valtiosihteeri Sailaksen johdolla. Muutakin tarvitaan. Esitänkin harkittavaksi, että koko metsäala järjestäisi oman tulevaisuusfooruminsa, jossa ala hakisi yhteistä käsikirjoitusta edessä oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Näissä keskusteluissa pitäisi käsitellä metsäalan tulevaisuuden kaikkia tärkeitä kysymyksiä: niin puun saatavuutta, suojelua, energia- ja ilmastonäkökohtia, puun monipuolista hyödyntämistä, kuljetuksen logistiikkaa ja työmarkkinayhteistyön merkitystä. Jos ala puhuu vahvasti yhdellä äänellä, on sen painoarvo päätöksenteossa myös huomattava.

Hyvät metsäalan ammattilaiset,

Minulle on kunnia tuoda valtiovallan tervehdys tämänkertaisille metsäpäiville. metsätaloudella on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. metsä pitää monta suomalaista liikkeessä ja kiinni leivän syrjässä: metsurista sellunkeittäjään, maanomistajasta rekkakuskiin ja metsätalousteknikosta koneurakoitsijaan. Metsätalouden haasteet ovat koko Suomen haasteita. Luotamme kykyynne sopeutua nykypäivän menoon. Ja Te voitte puolestanne luottaa valtiovallan tukeen myös jatkossa.

Toivon teille virkistäviä ja onnistuneita Metsäpäiviä.

Kieliversiot

Sivu tulostettavassa muodossa