Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja ..
Budjettitalouden menot ovat lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mutta alenevat noin 4 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Menojen alenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytystoimien asteittainen aleneminen ja eräille valtioille annettujen lainojen poistuminen menoista. Talousarvioesityksen menoista 48,3 miljardia euroa on hallinnonalojen määrärahoja ja 1,9 miljardia euroa korkomenoja.
Esityksen määrärahataso on vaalikauden menokehyksen mukainen. Kehykseen kuuluviksi menoiksi ehdotetaan 37,7 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa kehykseen kuuluvien menojen kattorajan alla. Lisäksi odottamattomia määrärahatarpeita varten vuodelle 2011 jää vuosittainen 300 miljoonan euron ns. lisätalousarviovaraus. Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi esitetään 12,6 miljardia euroa.
Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2011 nousevan noin 7 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Verotulot ovat 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 9 prosenttia. Verotulojen 2,8 miljardin euron kasvusta vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna 1,0 miljardia euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta.
Budjettitalouden tasapaino
2010 budjetoitu 2011 esitys
Tulot*
39 144 milj. euroa 41
948 milj. euroa
Menot
52 482 milj. euroa
50 270 milj. euroa
Varsinainen alijäämä 13 338 milj. euroa 8 322 milj. euroa
*Ei sisällä kumulatiivisen ylijäämän käyttöä
Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon, joka on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2008.
Suhdannenäkymät kohentuneet
Maailmantalous on toipumassa finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta. Sekä maailmantalouden että varsinkin maailmankaupan kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Suomen talous on talven notkahduksen jälkeen pääsemässä takaisin kasvu-uralle perinteisen vientikysynnän vetämänä. Kasvua tukee myös yksityinen kulutuskysyntä. Tämä heijastaa sitä, että työllisyys on heikentynyt vähemmän kuin aiemmissa taantumissa. Työttömyysaste-ennuste kuluvalle vuodelle on 8,6 prosenttia ja vuonna 2011 työttömyysasteen ennustetaan alenevan 8,2 prosenttiin.
Kuluvana vuonna bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011 ja myös investoinnit käynnistyvät. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna hiukan alle 3 prosentin vauhtia. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena vähäisiä tänä vuonna. Hintojen nousuun vaikuttaa eniten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin 1,5 prosenttia ja ensi vuoden noin 2,5 prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Ennusteeseen sisältyy epävarmuuksia molempiin suuntiin. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät talouskasvun haurauteen, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyslukujen hitaaseen korjautumiseen.
Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti, vuonna 2009 peräti 12 miljardia euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Automaattisten vakauttajien on annettu toimia vapaasti, minkä lisäksi myös päätösperäiset elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa.
Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäveron, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korotusten myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan.
Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna, mutta se pysyy tuntuvasti alijäämäisenä, 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Myös valtiontalouden alijäämä syvenee tänä vuonna, ensi vuonna alijäämä pienenee talouskasvun nopeutumisen ja veronkorotusten myötä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa valtion ja kuntien velanoton vuoksi edelleen nousuaan ja ylittää 50 prosenttia vuonna 2011. Vaikka Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden vertailussa edelleen suhteellisen alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava.
Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Valtion toimenpiteet, mm. yhteisövero-osuuden nosto ja kansaneläkemaksun poisto, ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi kriisin aikana. Kuntien talous pysyy kuitenkin kuluvana vuonna tavanomaista kireämpänä, kun kunnallisveron tuotto ei lisäänny heikon työllisyystilanteen johdosta. Kuntien lähivuosien verotulojen kasvunäkymät ovat sen sijaan aiemmin arvioitua myönteisimmät. Kuntatalouden tasapainon koheneminen ja tarvittavien investointien turvaaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttävät kuitenkin toimintamenojen kasvun pysymistä erittäin maltillisena. Lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat paineet korostavat tuttavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä.
Sosiaaliturvarahastosektori on selvästi ylijäämäinen. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämän arvioidaan vahvistuvan ensi vuonna jonkin verran kuluvasta vuodesta. Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun.
Lisätietoja: Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, puh. 09 160 33036, kansantalousosaston ylijohtaja Tuomas Sukselainen, puh. 09 160 33191, ja apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, puh. 09 160 33105
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
