Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Kohti johdonmukaisempaa verojärjestelmää
Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden rahoittamiseksi Suomi tarvitsee mahdollisimman korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuottavuuskehitystä. Verotuksen rakenteen tulisikin tukea mahdollisimman paljon työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua. Näin toteaa verotuksen kehittämistyöryhmä väliraportissaan, jonka se jätti valtiovarainministeriölle 21.6.2010.
Yritys- ja pääomatuloverotus vastaamaan talouden haasteisiin
Työryhmä on asettanut yritys- ja pääomatuloverotusta koskevan esityksensä tavoitteeksi, että verotus olisi investointien ja niiden rahoituksen suhteen mahdollisimman neutraalia. Samalla pyritään vähentämään kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloksi. Työryhmä pitää myös tärkeänä, että uudistus ei aiheuta yrityksille eikä kotitalouksille kohtuuttomia sopeutumistarpeita. Yhteisöverokannan tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, tukea Suomen asemaa suorien investointien kohdemaana sekä vahvistaa kotimaisten konsernien halukkuutta säilyttää pääkonttoritoiminnot Suomessa. Lisäksi sen tulisi mm. vahvistaa kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kannustinta raportoida voittoja Suomessa.
Arvioituaan yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita työryhmä esittää verorasituksen painopisteen maltillista siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta esityksessä poistettaisiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet ja ne korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutettaisiin siten, että yhtiön ja osakkaan verot yhteen laskien normaalituoton veroaste vastaa yleistä pääomatuloverokantaa.
Työryhmä esittää, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen veropohjaan työ-ryhmä ei esitä muutoksia osinkotuloja lukuun ottamatta. Esityksen mukaan julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon. Julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia luettaisiin veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa.
Työryhmän esittämä malli listaamattomien yhtiöiden verotukseksi asettaisi aineettoman ja aineellisen investoinnit pitkälti samaan asemaan verotuksessa. Tämä tehostaisi resurssien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin ja tukisi siten talouskasvua. Esitetty malli kohtelisi myös yhdenmukaisesti sijoitusta listaamattomaan yhtiöön ja erilaisiin verollisiin sijoituskohteisiin rahoitusmarkkinoilla. Normaali-tuoton veroasteen asettaminen yleisen pääomatuloverokannan tasolle yhdenmukaistaisi myös yrityksen velka- ja osakerahoituksen verokohtelun. Henkilötason pääomatuloveron maltillinen korottaminen 30 prosenttiin vähentäisi lisäksi kannusteita tulonmuuntoon. Tulonmuuntoa pyritään ehkäisemään esityksessä myös ansiotuloverotusta keventämällä.
Työn verotus keveämmäksi
Työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työllisyys ja tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä esittää ansiotuloveron kevennysten kohdentamista työtuloille. Kevennys tehtäisiin siten, että rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Kuitenkin valtion tuloveroasteikon ylintä rajaveroastetta alennettaisiin keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen kevennyksen mitoitukseksi työryhmä esittää staattisesti arvioiden 2 miljardia euroa.
Työryhmä on esitystä tehdessään ottanut huomioon, että väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa työn verotukseen, erityisesti kunnallisverotukseen ja työeläkemaksuihin, nousupaineita. Vaikka esitetty 2 miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennys toteutuisi, uhkaa työn verotus siten pidemmällä aikavälillä kiristyä. Työryhmä jatkaa ansiotuloverotuksen käsittelyä loppuraportissaan.
Arvonlisäveroon korotus
Työryhmä esittää tässä vaiheessa, että painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen tehdään niin, että arvonlisäverotuksessa molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverotuksessa tulisi kuitenkin jatkossa pyrkiä kohti yhtenäisempää rakennetta.
-----------
Syksyllä 2008 työnsä aloittaneen verotuksen kehittämistyöryhmän tehtävänä on ollut arvioida verojärjestelmän kehittämistarpeita ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, talouskasvun lähteissä tapahtuvat muutokset, kestävän kehityksen aiheuttamat haasteet sekä talouden avoimuuden kasvu ja kansainvälistyminen. Verojärjestelmää on arvioitava myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja julkisten palveluiden rahoitusta.
Työryhmä tekee myöhemmin julkaistavassa loppuraportissaan kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja täydentää esitettyjä linjauksia etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun.
Lisätietoja: Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, puh. 09 160 33091
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin (09) 160 01 valtiovarainministerio@vm.fi
