Euroryhmä sopimassa Kreikan lainajärjestelystä

02.05.2010  |  Tiedote 51/2010

Euroryhmä käsittelee tänään 2.5.2010 pidettävässä kokouksessaan Kreikalle suunnitellun lainajärjestelyn yksityiskohtia sekä niitä toimia, joihin Kreikan hallituksen on ryhdyttävä lainan ehtona. Kokouksen puheenjohtajana toimii Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Komission ja Euroopan keskuspankin tekemän arvion mukaan Kreikka ei saa markkinoilta lainaa sellaisella hinnalla, joka mahdollistaisi talouden tervehdyttämisen. Myös usean muun euromaan pääsy lainamarkkinoille on vaikeutunut ja lainakorkojen riskipreemiot ovat kasvaneet merkittävästi. Näin ollen Kreikan avustamisen ehdoksi aiemmin asetettu tilanteen kärjistyminen on nyt toteutunut. Kreikka pyysi euroalueeseen kuuluvien valtioiden ja IMF:n apua 23.4.2010.

Kreikan lainapäätös tehdään sen estämiseksi, etteivät Suomen ja muiden maiden taloudet ajaudu nyt samanlaiseen kriisiin kuin syksyllä 2008, kun Lehman Brothers -pankki päästettiin konkurssiin. Tuon kriisin seurauksena Suomen kansantalous supistui vuonna 2009 lähes 8 prosenttia. Tähän liittyen Suomen hallitus päätti mittavista talouden elvytystoimista, joilla työttömyyden hallitsematon nousu saatiin estettyä. Suomella ei kuitenkaan ole enää varaa toiseen massiiviseen elvytyspakettiin, minkä johdosta Kreikkaan liittyvän tilanteen vakauttamiseksi on nyt tehtävä kaikki tarvittava.

Kreikan valtion päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan aiheuttaisi Euroopassa ja mahdollisesti laajemminkin valtioiden, kotitalouksien ja yritysten lainanoton kustannuksissa ja saatavuudessa arvaamattomia vaikutuksia. Ne puolestaan voisivat johtaa orastavan talouden elpymisen loppumiseen ja ajautumiseen uuteen taantumaan.    

Kreikka-päätös tehdään siis ennen kaikkea Suomen ja muiden maiden vakaan talous- ja työllisyyskehityksen turvaamiseksi.

Kunkin euromaan osuus lainapaketista määräytyy suoraan sen mukaan, mikä on niiden osuus Euroopan keskuspankin pääomasta. Maittaiset osuudet lainasta ovat siten seuraavat:

 

Saksa	27.92 %
Ranska	20.97 %
Italia	18.42 %
Espanja	12.24 %
Alankomaat	5.88 %
Belgia	3.58 %
Itävalta	2.86 %
Portugali	2.58 %
Suomi	1.85 %
Irlanti	1.64 %
Slovakia	1.02 %
Slovenia	0.48 %
Luxemburg	0.26 %
Kypros	0.20 %
Malta	0.09 %
Yhteensä	100.00 %

 

Lähtökohtaisesti kaikki euromaat (pl. Kreikka) osallistuvat lainajärjestelyyn. Mikäli jokin maista kuitenkin ajautuisi samanlaiseen tai vielä pahempaan tilanteeseen kuin Kreikka, voitaisiin sen osallistuminen ottaa keskusteluun euroryhmässä. Maa voisi kuitenkin jättäytyä pois lainajärjestelystä vain euromaiden yksimielisellä päätöksellä. Yksikään euromaa ei ole esittänyt mitään varaumia osallistumisensa suhteen.

Kreikka joutuu maksamaan muilta euromailta saamastaan lainasta 3 prosentin preemion markkinakoron päälle, minkä seurauksena lainarahan hinta Kreikalle on noin kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä Suomi joutuu maksamaan maailmanmarkkinoilla. Korkoero tuottaa Suomelle nettomääräistä hyötyä. Lainanantajan, eli tässä tapauksessa Suomen on kuitenkin aina hyväksyttävä riski siitä, että kaikkia lainattavia varoja ei saadakaan korkojen kera takaisin. Tämän riskin minimoimiseksi on tehtävä kaksi asiaa:

-     Kreikan talousohjelman on oltava niin ankara, että sen täytäntöönpano turvaa Kreikan kyvyn hoitaa lainansa. Tänään käsittelyssä oleva ohjelma vastaa tätä ehtoa.

-     Ennen jokaisen lainaerän maksamista euroryhmän on yksimielisesti todettava, että Kreikka on todella pannut täytäntöön sovitut asiat. Samalla on yksimielisesti sovittava, mitä Kreikan on ennen seuraavan lainaerän maksamista tehtävä.

Kreikan ohjelman toimeenpanon seurannan kannalta on tärkeää, että koko lainaa ei makseta kerralla. Tarkoituksena on sopia järjestelystä, jossa lainaosuuksia maksetaan Kreikalle aina neljännesvuosittain. Prosessi alkaa toukokuun puolivälissä, jolloin maksetaan ensimmäinen osuus. Lainan takaisinmaksu tapahtuu siten, että kutakin lainaerää aletaan lyhentämään kolmen vuoden kuluttua lainan nostamisesta siten, että maksuaikaa on kaksi vuotta.

Kreikan talouden tervehdyttämistoimien mittaluokka on 30 miljardia euroa, mikä vastaa yhteensä 13 prosenttia Kreikan BKT:sta vuosina 2010-14. Menoleikkauksia, veronkorotuksia sekä mm. eläkejärjestelmää koskevia rakenteellisia uudistuksia sisältävät toimet toteutetaan etupainoisesti siten, että jo kuluvana vuonna alijäämää supistetaan 13,6 prosentista 8 prosenttiin. Kreikan julkisen talouden alijäämän arvioidaan supistuvan selvästi alle 3 prosentin tasolle BKT:sta ohjelmakauden lopussa.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Kreikan lainajärjestelyä perjantaina 30.5.2010 ja täydensi eduskunnan informoimiseksi aiemmin annettua materiaalia asiasta samana päivänä. Kreikan ohjelman valmistuttua sunnuntaina 2.5., valtiovarainministeri Katainen oli asiasta yhteydessä myös suuren valiokunnan puheenjohtajaan.

Suomen osallistumisesta lainajärjestelyyn päättää eduskunta. Hallitus pyrkii siihen, että asiaa koskeva lisätalousarvioesitys voitaisiin antaa eduskunnalle jo lähipäivien kuluessa. Kaikissa euromaissa pyritään nopeaan parlamentaariseen päätöksentekoon asiassa.

Kreikan tapaus osoittaa sen, kuinka tärkeää on tiivistää taloupoliittista koordinaatiota euromaiden kesken. Vastaavien tapauksien toistumisen estämiseksi tarvitaan tehostettua keskinäistä seurantaa ja valvontaa sekä uskottavia sanktioita, joiden täytäntöönpanoon tarvittaessa tulee olla täysi poliittinen valmius. Komissio on antamassa tähän liittyviä esityksiä lähiaikoina ja Suomi pitää tärkeänä, että niistä päästään sopuun nopeassa aikataulussa. Asiaa varten on perustettu myös työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, Suomen edustaja tässä ryhmässä on valtiovarainministeri Katainen.

 

Lisätietoja antavat alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, puh. 09 160 33091 sekä neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 09 160 32516 ja 0400 510 304.

 

Kieliversiot

Sivu tulostettavassa muodossa