Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Suomen vakausohjelman tarkistus: Talouspolitiikan haasteen..
Globaali talouskriisi syöksi Suomen kansantalouden poikkeuksellisen jyrkkään taantumaan vuoden 2008 lopulla. Aiemmin vahva julkinen talous on taantuman seurauksena kääntynyt yhden vuoden kuluessa alijäämään. Koko julkisen talouden alijäämä syvenee 3,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2010. Lähivuosina talouspolitiikan suurena haasteena on toteuttaa taantuman jälkeinen ns. irtaantumisstrategia, jossa kasvua tukevat toimenpiteet yhdistyvät julkisen talouden sopeutustoimiin, arvioidaan valtioneuvoston tänään hyväksymässä EU:lle toimitettavassa Suomen vakausohjelman tarkistuksessa.
Vakausohjelman tarkistuksessa esitetään Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä arvioidaan niiden toteutumista vuoteen 2013 asti. Vakausohjelman tarkistuksen perustana on vuosia 2010-2013 koskeva valtiontalouden kehyspäätös, eduskunnan 18.12.2009 hyväksymä vuoden 2010 talousarvio sekä joulukuussa 2009 valtiovarainministeriön suhdannekatsauksessa julkaistu lyhyen aikavälin ennuste.
Taantuman jättämä jälki näkyy julkisessa taloudessa pitkään
Suomen kansantalous oli talouskriisin alkaessa moneen muuhun maahan verrattuna hyvässä asemassa, sillä se kohtasi taantuman ylijäämäisen julkisen talouden turvin. Rahoitussektori on kestänyt hyvin globaalin finanssikriisin aiheuttaman myllerryksen. Viennistä riippuvaisena taloutena Suomi kuitenkin syöksyi poikkeuksellisen jyrkkään taantumaan. Vuonna 2009 talouden arvioidaan supistuneen 7,6 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Talouden syöksy näyttää taittuneen viime vuoden loppupuoliskolla ja vuonna 2010 kansantuotteen arvioidaan hieman kasvavan. Taantuman jälkeen ei Suomeen kuitenkaan odoteta samanlaista nopeaa talouden toipumista kuin mitä koettiin 1990-luvun laman jälkeen. Lähivuosina vastaavaa tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa poikkeuksellisen ripeää kasvua ei ole näköpiirissä eikä uusia voimakkaan kasvun aloja ole noussut esiin.
Taantuma jättää syvän ja pitkäkestoisen jäljen julkisen talouden rahoitustasapainoon ja velkasuhteeseen. Koko julkisen talouden alijäämä syvenee 3,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2010. Tämä rikkoo vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun 3 prosentin alijäämärajan. Vuodesta 2011 lähtien julkisen talouden arvioidaan vahvistuvan jälleen, mutta säilyvän silti selvästi alijäämäisenä koko ohjelmakauden. Velkasuhde kasvaa vuoteen 2013 mennessä runsaaseen 56 prosenttiin.
Taantuman jälkeen talouspolitiikassa on toteutettava ns. irtaantumisstrategia, jossa kasvua tukevat toimenpiteet yhdistyvät julkisen talouden sopeutustoimiin. Taantuman vaikutus julkiseen talouteen on niin merkittävä, että sen jälkihoito kestää useita vuosia. Siksi pitkäjänteistä julkisen talouden hoitoa helpottavat rakenteet, kuten keskipitkän aikavälin budjettisuunnittelu ja siihen perustuvat vaalikauden yli ulottuvat menokehykset, ovat tärkeä väline strategian toimeenpanossa. Kiinteä osa irtaantumisstrategiaa ovat myös julkisen talouden kestävyyttä tukevat rakenteelliset uudistukset.
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti jäsenmaiden on asetettava vakausohjelmissaan koko julkisen talouden budjettitasapainoa koskeva keskipitkän aikavälin tavoite. Suomen julkisen talouden rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon. Vakausohjelmassa arvioidun kehityksen perusteella keskipitkän aikavälin tavoitetta ei tulla saavuttamaan ohjelmakaudella ilman uusia, merkittäviä lisätoimenpiteitä. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2013 edelleen 1,3 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Keskipitkän aikavälin ylijäämätavoitteen saavuttaminen ei yksin riitä turvaamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, sillä kestävyyden turvaavan ylijäämän arvioidaan olevan noin 4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suuresta kestävyysvajeesta johtuen julkista taloutta on tuettava sekä budjettitasapainoa ohjelmakaudella vahvistavin toimin että kasvua tukevin ja väestön ikääntymisestä johtuvia menopaineita hillitsevin rakenteellisin uudistuksin.
Lisätietoja: Ylijohtaja Jukka Pekkarinen, puh. 09 160 33191 ja finanssineuvos Sami Yläoutinen, puh. 09 160 34706
Suomen vakausohjelman tarkistus 2009
Taustaa: Vakaus- ja lähentymisohjelmat
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti euroalueen jäsenvaltiot laativat vuotuisen vakausohjelman ja muut EU:n jäsenvaltiot vuotuisen lähentymisohjelman. Tavoitteena on varmistaa julkisen talouden kurinalaisuus valvomalla ja koordinoimalla finanssipolitiikkaa euroalueella ja EU:n alueella.
Vakaus- ja lähentymisohjelmissa jäsenmaat esittävät julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteen, jolla pyritään takaamaan, että alijäämä ei ylitä perustamissopimuksessa asetettua viitearvoa (3 % suhteessa BKT:hen), ja varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys. Annettujen tietojen on käsitettävä kuluvan ja edellisen vuoden lisäksi vähintään kolme seuraavaa vuotta. Vakausohjelmien laadintaa koskevien ohjeiden mukaan EU-jäsenmaiden on vakausohjelmissa käytettävä yhteisiä, EU-komission ennusteeseen perustuvia taustaoletuksia. Näin ohjelmia on helpompi vertailla keskenään.
Neuvosto tutkii ohjelmat kunkin vuoden alussa ja antaa jokaisesta ohjelmasta komission ja talous- ja rahoituskomitean arviointeihin perustuvan lausunnon. Lausunnoissa kiinnitetään erityistä huomiota mm. siihen, että ovatko talouspoliittiset toimenpiteet riittäviä julkisyhteisöjen rahoitusasemalle asetetun keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi ja mitä riskejä väestön ikääntymisestä aiheutuu julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle.
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin (09) 160 01 valtiovarainministerio@vm.fi