Vuodenvaihteen muutoksia

17.12.2009  |  Tiedote 178/2009

Veroasiat

Tuloverotus

Ansiotulojen veroperusteet lievenevät, ja niillä kompensoidaan ansiotason nousun sekä palkansaajamaksuihin odotettavissa olevien korotusten verotusta kiristävää vaikutusta. Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää. Eläkeläisten verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti eläketulon veroasteen pitämiseksi korkeintaan palkkatulon veroasteen tasolla. 

Vuoden 2010 tuloveroasteikko:

Verotettava ansiotulo, euroa	Vero alarajan kohdalla, euroa	Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
15 200 - 22 600	8	6,5
22 600 - 36 800	489	17,5
36 800 - 66 400	2 974	21,5
66 400 -	9 338	30,0

 

Verovelvollinen voi vaatia jaettavan yritystulon ja verotusyhtymän maatalouden tulo-osuuden verotettavaksi kokonaan ansiotulona. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on verovapaata tuloa, jos alue luovutetaan luonnonsuojelualueeksi valtiolle tai valtion liikelaitokselle.

Enintään 300 euron arvoinen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten on verovapaata tuloa. Työsuhdematkalippu on verovapaata myös 600 euron ylittävältä osin 3 400 euroon asti. Työsuhdelainan verovapaa määrä on sidottu peruskoron sijasta yleisesti käytössä oleviin lainan viitekorkoihin.

Yritysten tilapäisien maksuvaikeuksien helpottamiseksi veronlisäyksen, viivekoron ja viivästyskoron määrää alennetaan väliaikaisesti vuonna 2010 yhdellä prosenttiyksiköllä.

Pitkäaikaissäästämisen verotus vastaa vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verokohtelua

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verokohtelu koskee jatkossa myös muuta sidottua pitkäaikaissäästämistä. Säästäjä voi tehdä talletuspankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kanssa pitkäaikaissäästämissopimuksen, jonka perusteella säästäjä maksaa erityiselle säästämistilille rahasuorituksia, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia samoin edellytyksin ja samaan määrään kuin vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Palveluntarjoaja sijoittaa rahavarat säästäjän lukuun noteerattuihin arvopapereihin, rahasto-osuuksiin tai talletuksiin. Sijoitetuille varoille kertyvät tuotot maksetaan säästämistilille eikä niitä veroteta säästämisaikana. Vakuutettu tai säästäjä voi irtisanoa sopimuksen ilman veroseuraamuksia, jos hän solmii uuden vähennyskelpoisuuden edellytykset täyttävän eläkevakuutussopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen.

Eläkettä maksetaan työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkeiästä lähtien. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että vakuutukseen perustuvaa eläkettä tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia maksetaan vähintään 10 vuoden ajan ja että vakuutettu tai pitkäaikaissäästämissopimuksen mukainen varoihin oikeutettu on vähintään 18-vuotias. Säästäjän saavutettua eläkeiän palveluntarjoaja realisoi säästövaroja ja maksaa niistä eläkkeen tapaan vuosittain rahasuorituksia, joita verotetaan pääomatulona.

Takaisinmaksulle asetettua 10 vuoden määräaikaa lyhennetään kahdella vuodella jokaista ikävuotta kohden, jolla verovelvollisen ikä ylittää eläkeiän silloin, kun eläkkeen tai muiden suoritusten maksu alkaa. Takaisinmaksuaika on kuitenkin vähintään kuusi vuotta. Säästäjän kuoleman jälkeen pitkäaikaissäästämissopimuksen piiriin kuuluvat säästövarat luetaan kuolinpesän veronalaiseksi pääomatuloksi. Varat siirtyvät perintöoikeuden nojalla perillisille, joita verotetaan perintöverotuksen säännösten mukaisesti.

Ennen 18.9.2009 otettuun eläkevakuutukseen sovelletaan verovuosina 2010 - 2016 entisiä säännöksiä.  Eläkevakuutuksiin voi siten vielä seitsemänä vuotena säästää eläkettä, jota aletaan nostaa 62-vuotiaana. Muilta osin vanhojen vakuutusten osalta maksujen vähennyskelpoisuuteen sovelletaan entisiä säännöksiä. Sama koskee myös työnantajan työntekijälleen maksamia vakuutuksia.

Henkilöautojen ja pakettiautojen vuotuinen ajoneuvovero muuttuu päästöperusteiseksi

Henkilöautojen ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusvero muuttuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi vuonna 2010. Niistä ajoneuvoista, joista ei ole päästötietoa, vero kannetaan auton kokonaismassan perusteella. Ajoneuvoveron 12 kuukauden pituisen verokauden takia siirtymäaika kestää vuoden. Ensimmäiset päästöperusteista ajoneuvoveroa sisältävät veroliput lähetetään maaliskuussa 2010. Jos maksuun tulevan veron verokausi jatkuu vähintään vuoden 2011 maaliskuulle, verolipussa on veroa sekä vanhan että uuden veroperusteen mukaisesti.

Tupakkaveroon korotus

Tupakkaveroa korotetaan vuoden 2010 alusta. Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa korotetaan 5 prosenttia sekä irtotupakan veroa 15 prosenttia.

Arvonlisäveron verotuspaikkaa koskevat säädökset muuttuvat

Arvonlisäverolainsäädäntöön on tehty palvelujen verotuspaikkaa koskevasta Euroopan yhteisöjen direktiivistä johtuvat muutokset. Elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan uuden yleissäännön mukaan ostajan sijoittautumisvaltiossa. Kun ostaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, palveluihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta eli ostaja on verovelvollinen. Kuten nykyisinkin, kuluttajille myytyjen palvelujen verotuspaikka on niitä koskevan yleissäännön mukaan myyjän sijoitusvaltio. Yleissääntöjä täydentävä tiettyjä palveluja, kuten kiinteistöön kohdistuvia palveluja, kuljetuspalveluja, kulttuuri- ja viihdepalveluja, ravintola- ja ateriapalveluja, matkatoimistopalveluja sekä radio ja televisiolähetyspalveluja koskevat erityissäännöt.

Elinkeinonharjoittajien muussa kuin sijoittautumisjäsenvaltiossa tekemiin liiketoiminnan hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palautuksia koskevat järjestelyt nopeutuvat ja yksinkertaistuvat uuden sähköisen yhden yhteyspisteen palautusjärjestelmän ansiosta.

Kiinteistöveroprosentin alaraja nousee

Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousee 0,10 prosenttiyksiköllä ja yläraja 0,35 prosenttiyksiköllä ja on 0,60 - 1,35. Myös vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron nousee ja vaihteluväli on 0,32 - 0,75. Voimalaitos- ja ydinvoimalaitosrakennuksiin sovellettavan kiinteistöveron yläraja nousee ja on 2,85 prosenttia.

Ulkomaisen veron vähentäminen Suomessa maksettavasta verosta

Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa sovellettavia niin sanotun hyvitysmenetelmän säännös muuttuu. Hyvitysmenetelmässä Suomen verosta vähennetään samasta tulosta maksettu ulkomainen vero. Vuoden 2010 alusta Suomessa voidaan vähentää samasta tulosta määrättävästä verosta maksettua lopullista veroa vastaava ulkomainen ennakkovero, jos lopullista ulkomaista veroa ei ole vielä maksettu. Ulkomaisen lopullisen veron määrän poiketessa Suomen verotuksessa vähennetystä ennakkoverosta Suomen verotus oikaistaan siten, että vähennykseksi hyväksytään ulkomainen lopullinen vero.

Ulkomaisen veron hyvityksen enimmäismäärää ei enää lasketa maakohtaisesti, vaan eri valtioista saatujen tulojen yhteismäärä otetaan huomioon tulolähteittäin ja tulolajeittain ja näiden perusteella määritettään ulkomaisen veron hyvityksen enimmäismäärä. Jos verovuoden ulkomaisten verojen määrä ylittää laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän, kuten esimerkiksi Suomessa samasta tulosta suoritettavan veron määrän, ulkomaisesta verosta syntyy käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys. Käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys voidaan jatkossa vähentää Suomen verosta verovuotta seuraavana viitenä vuotena aikaisemman yhden vuoden sijasta. Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksessa ulkomaisen veron hyvittämisaika muuttuu vastaavasti viideksi vuodeksi. Myös käyttämättömien ulkomaisten verojen käyttöjärjestys muuttuu siten, että ne vähennetään syntymisjärjestyksessä eli aina ensin vähennetään vanhimman vuoden käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys.

Euroopan yhteisöjen komission hyväksynnän jälkeen voimaan tulevia lakeja

Eduskunta on hyväksynyt lain tonnistoveron muuttamisesta. Lailla muutetaan tonnistoverojärjestelmä kilpailukykyiseksi muiden eurooppalaisten järjestelmien kanssa. Laki tulee voimaan myöhemmin sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt muutokset valtiontukiohjelmaan.

Eduskunta on hyväksynyt lain, jossa säädetään pellon luovutuksen määräaikaisesta verovapaudesta vuosina 2009 ja 2010. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän myydessä peltomaata luonnolliselle henkilölle, joka harjoittaa maataloutta, luovutus olisi verovapaa. Laki ei kuitenkaan tule voimaan ennen kuin asiassa on saatu Euroopan yhteisöjen komission päätös. Voimaantulosta säädetään erikseen myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.

 

Uudet Aluehallintovirastot aloittavat toimintansa

Aluehallintovirastot (AVI) hoitavat vuoden alusta alkaen tehtäviä, joita tähän asti ovat hoitaneet ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit sekä eräiltä osin lääninhallitukset ja alueelliset ympäristökeskukset. Aluehallintovirastoja on kuusi ja niissä työskentelee noin 1 400 henkilöä viidellä vastuualueella. Lisäksi Ahvenanmaan aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto. Lakkautettavien viranomaisten henkilöstö ja vireillä olevat asiat siirtyvät uusiin virastoihin.

Useimmat virastot toimivat entisissä osoitteissa. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät AVIen www-sivuilta (www.avi.fi) 4.1.2010 alkaen. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä perustetaan myös 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY), joihin kootaan TE-keskusten, tiepiirien ja eräiltä osin alueellisten ympäristökeskusten ja lääninhallitusten tehtäviä.

 

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset yhdistyvät

Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan 1.1.2010 alkaen valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Yhdistettävät keskukset ovat Oikeushallinnon palvelukeskus, Sisäasiainhallinnon palvelukeskus, Puolustushallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttorin palvelukeskus.

Uuden palvelukeskuksen kutsumanimi on Palkeet ja sen toimipaikat ovat Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Mikkeli, Pori ja Turku. Asiakkuudet, henkilöstö ja palvelutuotannon rakenteet siirtyvät pääosin sellaisenaan nykyisiltä palvelukeskuksilta uuteen virastoon. Keskuksen tehtävä on tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja pääasiassa valtion virastoille ja laitoksille. Viraston toimitusjohtaja on Pirjo Pöyhiä. 

 

Kunta-asiat

Muutoksia kuntien ja valtion eläkelakeihin

Kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkelakiin tulee työkyvyttömyyseläkettä koskevia muutoksia. Vastaavansisältöiset lainmuutokset on jo tehty yksityisen alan työeläkelakeihin. Työkyvyttömyys-eläkkeen tasoa parannetaan korottamalla sairastumisesta eläkeiän täyttämiseen jäljellä olevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien 50 ja 63 välillä ja korottamalla työkyvyttömyys-eläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoa korottavasti otetaan huomioon tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella. Muutokset perustuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tammikuussa 2009 tekemiin työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskeviin esityksiin vuosille 2009-2014.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

Eduskunta on hyväksynyt lain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus kattaa entisen yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet, esi- ja perusopetuksen valtionosuuden, yleisten kirjastojen valtionosuuden sekä taiteen perusopetukseen ja yleiseen kulttuuritoimeen myönnetyn rahoituksen.

Valtiovarainministeriön kuntaosasto tekee päätökset kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä kotikuntakorvauksen perusosista joulukuun loppuun mennessä. Valtionosuutta kuntien peruspalvelujen järjestämiseen myönnetään yhteensä 7,75 mrd. euroa vuonna 2010.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten ja opetusministeriön myöntämien valtionosuuksien maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa valtionosuudet vuoden 2010 alusta kuukausittain yhtä suurina erinä viimeistään kuukauden 11. päivänä.

Uusi kuntajakolaki edistää kuntarakenteen uudistumista

Uutta kuntajakolakia sovelletaan ensimmäisen kerran kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan vuoden 2011 alussa. Nykyistä (vanhaa) kuntajakolakia voidaan kuitenkin vielä soveltaa kuntajaon muutosesityksiin, jotka on toimitettu ministeriölle 31.3.2010 mennessä.

Lain on tarkoitus edistää kuntarakenteen uudistumista. Lakia on ajanmukaistettu vastaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä nousseita uusia tarpeita ja muuttuneita olosuhteita. Lain rakennetta, käsitteitä ja hallinnollisia menettelyjä on selkiytetty. Kuntajaon kehittämisen tavoitteita ja kuntajaon muuttamisen edellytyksiä on täsmennetty. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Laissa tuodaan selkeämmin esille kuntien ratkaiseva rooli kuntajaon muuttamisen vireillepanossa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Kuntalaisten ja muiden asiaan osallisten tahojen vaikuttamismahdollisuuksia tehostetaan siinä vaiheessa, kun kuntajaon muutosesitystä valmistellaan kunnissa.

Säännökset mahdollistavat kuntajaon muutosprosessia ohjaavien ja yhdistyviä kuntia oikeudellisesti sitovien ratkaisujen tekemisen nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen edellytyksenä on kuntien valtuustojen yhteinen yhdistymisesitys. Kuntien yhdistymissopimuksen sisällöstä ja sitovuudesta säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin. Myös säännöksiä kuntien välisestä taloudellisesta selvityksestä siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan on täsmennetty. Kuntien yhdistymisen taloudellista tukea ja henkilöstön asemaa koskevat säännökset on otettu uuteen lakiin asiallisesti muuttumattomina.

2010 voimaan tulevat kuntaliitokset

Vuodenvaihteessa toteutuu neljä kuntien yhdistymistä, minkä jälkeen Suomessa on 342 kuntaa. Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää muodostavat uuden Loviisan kaupungin. Samalla ns. Haavisto-Vastilan alue entisestä Ruotsinpyhtään kunnasta siirtyy Pyhtään kuntaan. Noormarkun kunta liittyy Porin kaupunkiin. Ylämaan kunta liittyy Lappeenrannan kaupunkiin. Himangan kunta liittyy Kalajoen kaupunkiin.

Lisäksi toteutetaan osaliitoksia Hämeenlinnan ja Hausjärven, Kouvolan ja Iitin, Lappeenrannan ja Ruokolahden sekä Pirkkalan ja Tampereen välillä.

 

 

Kieliversiot

• Ändringar vid årsskiftet
  17.12.2009

Sivu tulostettavassa muodossa