Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Valtiovarainministeriön 200-vuotishistoria julkistettu: Va..
Valtiovarainministeriön historian kaksi ensimmäistä osaa on julkistettu 22.10.2009. Ensimmäisen osan nimi on Valtionrakentaja ja toisen Kriisinselvittäjä. Teokset valottavat ministeriön roolia Suomen historiassa vuosina 1809 - 1966. Kolmas osa, jonka nimi on Hyvinvoinnin turvaaja, valmistuu vuoden 2010 alkupuolella ja teos kertoo vuosista 1966 - 2009.
Valtiovarainministeriön historian ovat kirjoittaneet VTT, dosentti Seppo Tiihonen ja VTT, dosentti Sakari Heikkinen. Teoksen kustantaja on Edita Publishing Oy.
Lokakuun 24. päivänä vuonna 1809 Suomen suuriruhtinaanmaan juuri perustetun hallituskonseljin valtiovaraintoimituskunta lähetti maaherroille ja eräille virastoille kiertokirjeen vuotta 1809 koskevan menosäännön laatimisesta. Kirje laadittiin vanhojen ruotsalaisten mallien mukaisesti. Saamiensa vastausten perusteella toimituskunta valmisteli ensimmäisen budjetin vuodelle 1810. Keisari vahvisti budjetin kesällä 1810.
Keisarin ilmoitus Porvoon valtiopäivillä Suomen omasta valtiontaloudesta on Suomen valtiomuodostuksen keskeisiä pilareita. Suomessa kerättyjen verojen käyttäminen suomalaisten hyödyksi sekä oman, keisarikunnan budjetista erotetun budjetin luominen loivat suomalaisen finanssiautonomian.
Valtiontalouden hoito, verojen keräys ja tilien pito ei muuttunut lääninhallinnossa eikä virastoissa. Uutta oli lähinnä Suomen saama keskushallinto, budjetista vastannut valtiovaraintoimituskunta ja tileistä ja veronkeräyksestä vastannut kamaritoimituskunta. Valtiopäivät, jotka alkoivat kokoontua 1863 säännöllisesti, eivät saaneet ennen vuotta 1917 budjettivaltaa.
Verojärjestelmä säilyi vanhakantaisena. Verotuksen perustan muodostivat vanhat maaverot. Verotuksen muuttamiseen tarvittiin valtiopäivien suostumus. Tästä säännöstä oli kuitenkin yksi merkittävä poikkeus, tulliverotus. Kun valtiopäivät eivät kokoontuneet Suomessa Porvoon jälkeen kuin vasta vuonna 1863, nojasi senaatti tulleihin kasvattaessaan valtion tuloja. Verotus painottuikin 1800-luvun edetessä yhä selvemmin tulleihin, jotka toivat enimmillään yli 70 prosenttia Suomen valtion verotuloista.
Tulo- ja omaisuusvero otettiin käyttöön vasta pakon edessä ensimmäisen maailmansodan aikana, kun tullitulot romahtivat ulkomaankaupan tyrehtymisen vuoksi.
Valtiovaraintoimituskunnan johdolla noudatettu suuriruhtinaskunnan finanssipolitiikka oli melko varovaista. Menot
mitoitettiin tulojen mukaan ja ylijäämää pyrittiin keräämään.
Suuriruhtinaskunnan aikana rakennettu valtiontalouden hoidon järjestelmä oli kehittynyt niin pitkälle vuoteen 1917 mennessä, että tuolloin ennakoimattomasti auennut mahdollisuus julistaa Suomi itsenäiseksi tasavallaksi sujui vaikeuksitta. Eduskunta sai vuonna 1919 säädetyssä hallitusmuodossa budjettivallan.
Valtiovarainministeriön kehitystä vuosina 1917 - 1965 luonnehtivat kriisit. Vaikka siirtyminen suuriruhtinaskunnasta itsenäiseen Suomeen sujuikin virastorakenteiden ja virkamiehistön kannalta sujuvasti, itsenäisen Suomen valtiollisten instituutioiden rakentamiseen tarvitun rahoituksen hankkiminen ei sujunut ilman vaikeuksia. 1920- ja 1930-luvun laman jälkeen valtiovarainministeriö törmäsi valtiontalouden rahoituskriisiin, sodan jälkeen rauhankriisiin ja sen jälkeen krooniseksi muuttuneeseen kassakriisiin, jotka jatkuivat aina 1960-luvun puoliväliin saakka.
Toimittajat voivat pyytää arvostelukappaleita Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta, p. 020 450 05 tai asiakaspalvelu.publishing@edita.fi.
Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen, puh. 09 160 33193 ja dosentti Sakari Heikkinen, puh.09191 24898 (Helsingin yliopisto)
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
