Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Kuntajohtamisen kehittämishankkeen loppuraportti: Suora po..
Valtiovarainministeriö asetti 22.8.2008 Kuntajohtamisen kehittämishankkeen. Hankkeen selvityshenkilöinä ovat toimineet Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen, lakiasiainjohtaja Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta sekä professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopistosta. Selvityshenkilöiden tehtävänä on ollut tehdä esityksiä mm. tulevista lainsäädännön muutostarpeista ja mahdollisista uusien kokeilujen tarpeesta, toimintatapojen ja työskentelymuotojen kehittämisestä ja koulutus- ja valmennustarpeista liittyen kuntajohtajuuteen.
Selvityshenkilöt tarkastelevat raportissaan laajasti kunnallisia johtamisjärjestelyjä. Suomen johtamisjärjestelyjä verrataan useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kunnallisiin johtamisjärjestelmiin.
Raportin mukaan vireillä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä väestö- ja palvelutarpeiden muutokset muuttavat olennaisesti maamme kuntarakennetta ja yksittäisten kuntien toimintaa. Muutos vaikuttaa myös tarpeeseen löytää toimivat johtamisen mallit, jotka toteuttavat samalla myös kansanvaltaisuuden ja selkeän vastuunjaon sekä tehokkuuden vaatimukset. Selvityshenkilöiden mielestä kuntien erilaistuminen edellyttää sitä, että kunnilla olisi käytettävissä nykyistä useampia vaihtoehtoja johtamisinstituutioidensa järjestämiseen.
Selvityshenkilöiden esittämät kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa perustuvat nykylainsäädäntöön ja ovat sillä tavoin vankalla perustalla. Sen sijaan kolmas malli, suoralla vaalilla valittu pormestari, edellyttäisi lainsäädännön muuttamista.
Nykyisessä kunnanhallitus - kunnanjohtaja -mallissa kunta voi halutessaan vahvistaa kunnanhallituksen puheenjohtajan poliittista asemaa ja toimintaedellytyksiä muuttamalla omia hallintokäytäntöjään. Tämä ei edellytä muutoksia lainsäädäntöön.
Selvityshenkilöt pohtivat kuitenkin sellaistakin mahdollisuutta, että kunnassa, jossa kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistetaan osoittamalla hänelle tietyt tehtävät sekä palkkaus- ja muut edellytykset niiden hoitamiseen, voisi kunnanjohtajan sijasta toimia johtaja, jolla olisi normaali viranhaltijan asema ("virkajohtaja"). Tällöin lakia tulisi muuttaa niin, että häntä ei voitaisi erottaa valtuuston ilmaiseman epäluottamuksen perusteella. Tällä tavoin työnjakoa selkeyttämällä voitaisiin vähentää kunnanjohtajan poliittista vastuuta ja ehkä lisätä viran houkuttelevuutta.
Nykyistä pormestarimallia koskeviin tuoreisiin säännöksiin raportti ei esitä välittömästi olennaisia muutoksia, vaan suosittaa ensin jo käytössä olevien Tampereen ja Pirkkalan versioiden kokemusten seuraamista. Niissä valtuuston keskuudestaan valitsema pormestari on ainoastaan kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja nykylain mukaan näissä kunnissa ei ole kunnanjohtajaa. Raportti esittääkin harkittavaksi, että viranhaltija-asemassa toimivasta johtajasta otettaisiin uudelleen säännös lakiin, vaikka sellaisen viran perustaminen jäisikin kunnan harkittavaksi. Tätä perustellaan johtamisjärjestelmän selkeyttämisellä.
Selvityshenkilöt pohtivat lisäksi perusteellisesti sellaisen muutoksen vaikutuksia, jossa pormestari olisi valtuuston puheenjohtaja tai samalla sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja. Tällaisten muutosten teko edellyttäisi lainmuutosta. Selvityshenkilöt toteavat, että tätä kautta voitaisiin siirtyä nykyistä vaikuttavampaan valtuuston päätösvallan käyttöön eli valtuustokeskeisempään toimintamalliin. He pitävät uudistusta harkinnanarvoisena vaihtoehtona tai ainakin etätavoitteena.
Selvitysraportin olennaisin uudistusesitys on kunnan poliittisen johtajan, pormestarin, valitseminen suoralla vaalilla. Tämän arvioidaan voivan elävöittää kunnallista demokratiaa, saada kuntalaiset kiinnostumaan yhteisistä asioista ja samalla selkeyttää vastuuta kunnan poliittisessa johtamisessa. Suoralla vaalilla valittavan pormestarin tehtäviä ja asemaa koskeva sääntely vaikuttaisi merkittävällä tavalla kunnan eri toimielinten välisiin valtasuhteisiin sekä kunnan ja kuntalaisten välisiin suhteisiin. Siksi kysymys on laaja-alaisempi kuin pelkkä valintamenettelyn uudistaminen.
Loppuraportin vastaanottanut hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi on valmis mahdollistamaan lainsäädännöllä suoralla vaalilla valittavan pormestarin, jos halukkuutta sellaisen kokeilemiseen löytyy. Kiviniemen mukaan suoraa kansanvaalia voitaisiin kokeilla ainakin Helsingissä.
Keskeinen kysymys suoralla vaalilla valitun pormestarin aseman järjestämisessä koskee suhdetta valtuustoon. Raportti pitää tärkeänä sitä, että löydettäisiin institutionaalinen tasapaino suoralla vaalilla valittujen toimielinten, valtuuston ja pormestarin välille jotta valtuustolla on mahdollisuus ohjata ja valvoa kunnan johtoa. Viittaamalla eurooppalaisiin käytäntöihin raportti esittää, että vaaleilla valittu pormestari toimisi ainakin valtuuston puheenjohtajana. Tämä olisi suuri muutos Suomen kunnallishallinnolle, joka on perustunut selvään päätöksenteon ja toimeenpanon erotteluun ja kunnanhallituksen aseman vahvistamiseen. Raportti korostaa, että pormestarin valinta suoralla vaalilla vaatisi siirtymistä kohti vahvasti toimintaan osallistuvaa ja siitä vastuuta kantavaa valtuustoa.
Suoraan vaaliin siirryttäessä olisi säädettävä lailla yksityiskohtaisemmin paitsi vaalien toimeenpanosta myös ehdokkaiden ammatillisesta kelpoisuudesta populististen yllätysten välttämiseksi.
Raportti ehdottaa, että suora pormestarin vaali otettaisiin käyttöön kokeilulakina; kokeilukunnat olisivat vapaaehtoisia. Esimerkiksi suuri kaupunki ja pieni kunta voisivat molemmat olla sopivia kokeiluun, mutta pormestarin asema olisi niissä mahdollisesti erilainen.
Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu (raportti)
Ministeri Kiviniemen puhe raportin luovutustilaisuudessa 29.4.2009
Lisätietoja: hallitusneuvos Arto Luhtala, valtiovarainministeriö, p 09 160 30016, kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen, p 013 684 1210, lakiasiainjohtaja Kari Prättälä, p 09 771 2456, professori Aimo Ryynänen, p 03 3551 6781
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin (09) 160 01 valtiovarainministerio@vm.fi