Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Selvityshenkilöt ehdottavat Tilastokeskuksen joidenkin til..
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti 4.3.2008 professori Reino Hjerppen ja maaherra Eino Siuruaisen selvittämään valtion tilastotoimen tehostamismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia alueellistaa Tilastokeskuksen toimintoja. Selvitysraportti luovutettiin ministeri Kiviniemelle 4.11.2008.
Selvityshenkilöt ehdottavat sekä tilastotoimen tehostamista että tiettyjen tilastokokonaisuuksien alueellistamista. Selvityshenkilöiden ehdotukset koskevat keskittämis- ja alueellistamistoimenpiteiden lisäksi tilastotoimen laatua ja tehokkuutta, tilastoviranomaisten yhteistyön kehittämistä, tietojen keruun rationalisointia, tietojen yhteiskäytön kehittämistä, tietojen käyttöön saattamista, tutkijapalvelujen kehittämistä, tilastotoimen maksupolitiikkaa sekä tietosuojan teknistä kehittämistä.
Tilastotointa koottava edelleen Tilastokeskukseen
Suomessa on 17 tilastoja tuottavaa viranomaista, minkä lisäksi keskeisiä tilastoja tuottavat Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos ja Eläketurvakeskus. Selvityshenkilöt ehdottavat, että Suomen tilastotointa kootaan edelleen Tilastokeskukseen. Keskittäminen luo edellytyksiä tehostaa ja selkiyttää tilastojen tuotantojärjestelmää. Ehdotuksiin sisältyy mm. rekisteri- ja tutkimusaineistokeskuksen perustaminen nykyisen Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorion yhteyteen. Keskus tarjoaisi tutkijoille mahdollisuuden käyttää eri tuottajien aineistoja tutkimuksiinsa tietosuojan vaarantumatta.
Verkostoluonteesta ja matriisiorganisaatiosta johtuen tilastotoimesta ei ole helposti irrotettavissa kokonaisuuksia, jotka voitaisiin alueellistaa. Rutiiniluonteisia tai call center -tehtäviä on vähän ja ne ovat edelleen vähenemässä. Valtaosa tilastojen käyttäjistä on pääkaupunkiseudulla. Lisäksi hallintoa on jo päätetty alueellistaa palvelukeskukseen. Haastatteluorganisaatio toimii jo nyt alueellisesti ja Tilastokeskuksella on neljä pienehköä aluetoimistoa Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa. Henkilöstöstä noin 15 prosenttia toimii tällä hetkellä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Selvityshenkilöiden mukaan tilastotoimi kokonaisuutena voi toimia tehokkaasti useallakin eri paikkakunnalla. Tämä voi parantaa esimerkiksi alueellisten toimijoiden ja tutkimuslaitosten tietopalvelua. Toimiminen usealla paikkakunnalla ei saa kuitenkaan haitata tilastotoimen yhtenäisyyttä. Lähtökohtana on arvioida, onko nykyinen toimintamalli paras mahdollinen vai pitäisikö tilastointia koota suurempiin tilastokokonaisuuksiin ja alueellistaa sopiviin osaamiskeskittymiin. Kun tuottavuus- ja tehokkuusnäkökohdat otetaan huomioon, toiminnan kokonaisuutta johtavan pääosan ja tilastotuotannossa tarvittavan laajan perustietovaraston kokonaishallinnan tulee jatkossakin sijaita pääkaupunkiseudulla.
Hallinnon ja kansallisen tietohuollon uudistustarpeet avaavat kuitenkin mahdollisuuden myös tilastotuotannon kokoamiseen, uudistamiseen ja alueellistamiseen. Selvityshenkilöt ehdottavat Tilastokeskuksen aluetoimistojen asteittaista kehittämistä. Aluetoimipisteitä tulisi kehittää myös tutkijapalveluiden käyttöön, jotta ne nykyistä laajemmin voisivat palvella alueillaan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.
Alueellistamista kahdessa vaiheessa
Tilastotoimen alueellistamista ehdotetaan kehitettäväksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa painopiste olisi Tilastokeskuksen aluetoimistojen kehittämisessä, joihin voitaisiin sijoittaa kuntatilastojen ja kuntien toimipaikkarekisterin ja paikkatietojen kehittämistehtäviä sekä tietojen käyttöön saattamiseen liittyviä kehittämistehtäviä. Tähän vaiheeseen liittyisi myös Tilastokeskuksen puhelinhaastattelukeskuksen alueellistaminen. Aluetoimintojen kehittäminen edellyttää aluetoimijoiden yhteistyötä työvoiman saannissa ja osaamispotentiaalin hyödyntämissä sekä kaikkien osapuolten valmiutta sijoittaa taloudellisia resursseja siirtymävaiheen ajaksi.
Pidemmällä tähtäimellä voidaan täysimittaisesti hyödyntää aluetoimipisteiden toiminnasta saatuja kokemuksia ja henkilöstön eläköitymistä sekä siirtää osakokonaisuuksia Tilastokeskuksen alueellisiin toimipisteisiin. Samanaikaisesti tulisi arvioida maan eri puolilla olevien osaamisklustereiden potentiaali. Pitkällä siirtymäajalla otettaisiin huomioon henkilöstön edut ja alueellistamisesta aiheutuvat siirtymävaiheen kustannukset. Muiden tilastoviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen toimintoja alueellistettaessa tulisi huomioida viranomaisten alueelliset toimipisteet ja synergiaedut Tilastokeskuksen alueellisten toimipisteiden kanssa.
Selvityshenkilöiden ehdotuksia paikkakunnista
Selvityshenkilöt ehdottavat, että Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistämisen yhteydessä virastojen toimintoja voitaisiin sijoittaa Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Selvitys asiasta tulisi toteuttaa tämän hallituskauden aikana.
Väyläviraston perustamisen yhteydessä tulisi selvittää tilastotuotannon sijainti alueellistamisen kriteerejä käyttäen. Yhtenä sijoitusvaihtoehtona on tuotu esille Tampere. Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) toteuduttua ratkaisu Väylävirastosta ja sen sijaintipaikasta tulee arvioida välittömästi.
Oulun ja Tampereen aluepalvelupisteitä ehdotetaan vahvistettavaksi niihin sijoitettavilla uusilla toiminnoilla. Nykytietojen valossa selvityshenkilöt ehdottavat kuntatilastojen sijoituspaikaksi Tamperetta. Tampereen aluepalvelun yhteyteen tulisi perustaa uusi ja nykyistä laajempi kuntien toimintaa kuvaavan tiedon keskitetty keruu- ja tietopalvelujärjestelmä. Järjestelmän rakentamisen tarvitseman siirtymäkauden jälkeen toimintoon voitaisiin liittää myös kuntien toiminta- ja taloustilastoinnin tehtäviä. Oulun aluetoimipistettä tulisi kehittää valtakunnalliseksi paikka- ja aluetietopalvelujen keskukseksi.
Seinäjoen palvelupisteen toimintaa tulisi jatkaa ainakin siihen saakka, kunnes maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus TIKEn ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kehittäminen ratkaistaan. Luonnonvara-, ympäristö- ja energia-asioita sekä ilmastonmuutosta koskevan tilastotoimen ja rekisterinpidon tietohuollon kokoamista ja sijoittamista selvityshenkilöt ehdottavat Jyväskylään. Tilastokeskuksen myynti- ja markkinointipalvelut tulisi esityksen mukaan integroida aluepalvelun kanssa. Puhelinhaastattelukeskus ehdotetaan alueellistettavaksi joko Jyväskylään tai Kajaaniin. Muina vaihtoehtoina mainitaan Uusikaarlepyy ja Pietarsaari.
Selvityshenkilöt ehdottavat jatkohanketta, jossa selvitettäisiin nykyisen toimintamallin edut ja mahdollisesti tarvittavat muutokset sekä hankkeen resursointi tämän hallituskauden aikana. Samalla tulisi tarkemmin määrittää tilastotoimen kokoaminen ja toteuttamiskelpoinen alueellistaminen.
Lisätietoja:
Selvityshenkilö Eino Siuruainen, puh. 0400 733 333 tai selvityshenkilö Reino Hjerppe puh. 050 563 2910
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
