Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Kataisen toinen talousarvioehdotus: painopisteinä osaamine..
Katainen haluaa painottaa tässä ehdotuksessaan osaamista, kannustamista ja välittämistä.
Osaamista edistetään mittavilla panostuksilla yliopistokoulutukseen. Aalto-korkeakoulun toimintamenoihin kohdennetaan 13,9 miljoonaa euroa ja sen peruspääomaan suunnataan 200 miljoonaa euroa. Muiden yliopistojen toimintaedellytysten parantamiseen kohdennetaan kertamenona 50 miljoonaa euroa. Lisäksi yliopistojen toimintamenomäärärahat kasvavat hallitusohjelman mukaisesti 20 miljoonalla eurolla.
Perusopetuksen laadun kehittämiseen kohdennettavia määrärahoja lisätään runsaalla 20 miljoonalla eurolla.
Matalapalkkatuen laajentamiseen varatuista varoista 15 miljoonaa euroa kohdennetaan tukemaan työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua. Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen, ammatillisen peruskoulutuksen ja peruskoulutuksen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen. Lisäksi rahoitusta kohdennetaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Nuorten työpajatoimintaan suunnataan 0,75 miljoonan euron lisäys.
Muutosturvaan kohdistettua määrärahaa lisätään n. 9 miljoonalla eurolla vuonna 2009.
Perhe-etuuksia korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähimmäismääräiset äitiys-, isyys ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 lukien. Tämä merkitsee noin 160 euron korotusta kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla/kk ja yksityisen hoidon tukea 22,67 eurolla/kk 1.1.2009 lukien. Korotusten jälkeen hoitoraha on 314,28 euroa ja yksityisen hoidon tuki 160 euroa/kk. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta nostetaan 6,3 milj. eurolla uudistuksen vuoksi. Lapsilisää korotetaan 10 eurolla/kk kolmannesta lapsesta 1.1.2009 lukien.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vanhustenhuollon palvelujen parantamiseen ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseen liittyen 21,3 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettuihin tukipalveluihin osoitetaan lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa, josta puolet on uutta määrärahaa. Pikkulasten rotavirusrokotus sisällytetään yleiseen rokotusohjelmaan ensi vuonna.
Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään 1.1.2009 lukien. Uudistus koskee apurahoja, jotka myönnetään lainsäädännön muutoksen tultua voimaan. Tavoitteena on, ettei apurahansaajien sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävä apuraha pienene.
Asuntomarkkinoiden vakauttamiseksi omistusasuntotuotannon alettua supistua lisätään valtion tukemaa asuntotuotantoa mm. korottomalla korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 670 miljoonasta eurosta 920 miljoonaan euroon. Lisäksi otetaan käyttöön uusi 250 miljoonan euron takausvaltuus vuokra-asuntojen rakentamislainoille.
Katainen ehdottaa ansiotuloverotukseen 800 miljoonan euron kevennystä
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehdottaa, että ansiotuloverotukseen tehdään noin 800 miljoonan euron kevennys vuonna 2009. Lisäksi tehdään ansiotason noususta aiheutuva tarkistus. Eläkkeensaajien verotusta kevennetään vastaavasti. Lisäksi eläkeläispuolisoiden verotus korjataan siten, että se on enintään työtulojen verotuksen tasolla.
Hallitusohjelman mukaisesti elintarvikkeiden arvonlisäverokanta alennetaan 12 prosenttiin 1.10.2009 alkaen.
Veronkevennykset tukevat ostovoimaa, työllisyyttä ja talouskasvua. Kotitalouksien ostovoiman arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 3½ prosentilla. Veronkevennykset luovat nyt edellytykset suotuisan työllisyyskehityksen jatkumiselle suhdanteiden heikkenemisestä huolimatta, ja samalla ne vahvistavat talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia.
Hitaamman kasvun aikaan sopeuduttava
Kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyessä ja kasvun hidastuessa valtiovarainministeri Katainen pitää tärkeänä julkisen talouden kestävyyttä. Tämä on tärkeää myös ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin varautumisessa.
Suomen talouden pitkään jatkunut voimakas kasvu on hidastumassa nopeasti maailmantalouden jo alkaneen hiipumisen myötä. Suomessa perustekijät ovat olleet kasvua tukevia ja olemme tähän saakka pärjänneet muita paremmin. Luottamus talouskehitykseen on nopeasti kohonneen inflaation myötä kuitenkin heikentynyt, ja kokonaistuotannon odotetaan ensi vuonna kasvavan enää 2 prosenttia.
Suotuisa työllisyyskehitys on jatkunut tämän vuoden alkupuoliskolla. Työpaikkojen määrä kasvanee 40 000:lla ja työllisyysaste nousee 70,6 prosenttiin tänä vuonna. Hyvän työllisyyskehityksen vastapainona inflaatio on nopeutunut muiden maiden tapaan huolestuttavasti ja yltää tänä vuonna 4 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio hidastuu keskimäärin hieman alle kolmeen prosenttiin mutta jäänee vuoden lopulla jo kahden prosentin tuntumaan, kun tämän vuoden alkupuoliskon erityiset korotustekijät jäävät pois.
Kansainvälisen inflaation nopeutumiseen ja teollisuusmaiden tuotannon kasvun hidastumiseen on liittynyt myös ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikkeneminen. Tulojen maailmanlaajuinen uudelleenjako rajoittaa myös suomalaisten yritysten ja kotitalouksien reaalitulokehitystä. Tähän ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin sopeutuminen ja tuottavuuden lisääminen.
Budjettiehdotuksen loppusumma 45,6 miljardia euroa
Valtiovarainministeri Kataisen vuoden 2009 budjettiehdotuksen menojen loppusumma on 45,6 miljardia euroa. Määrärahat ovat valtaosin kehyspäätöksen mukaisina.
Talousarvioehdotus lievästi ylijäämäinen
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen talousarvioehdotus on lievästi ylijäämäinen. Kansantalouden tilinpidon mukaan lasketun valtiontalouden ylijäämän arvioidaan kuitenkin olevan selvästi suurempi, eli hieman yli 1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtionvelan arvioidaan vuoden 2009 lopussa olevan 54 miljardia euroa, mikä on runsaat 27 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa vuonna 2009.
Viime vuosien nopea talouskasvu sekä sen myötä lisääntyneet verotulot samoin kuin omaisuustulot ovat parantaneet Suomen julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkisyhteisöjen ylijäämä kuitenkin supistuu suhdannetilanteen myötä, mutta pysyy yhä noin 4 prosentissa bruttokansantuotteesta. Verotuottojen tulevaan kehitykseen liittyvät riskit ovat samalla lisääntyneet. Mitä voimakkaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi kansainvälisen talouden heikkouden tila muodostuu, sitä tärkeämpää on, että vakaan talouden kotimaiset perustekijät eli vahva julkinen talous sekä hyvä hintakilpailukyky ovat kunnossa.
Hallitusohjelman mukaisten, työllisyyden parantamiseen tähtäävien työn veronkevennykset sopivat hyvin heikkenevään suhdannekuvaan. Kokonaisuutena finanssipolitiikan voidaan arvioida olevan ensi vuonna valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen sisältyvien veroratkaisujen myötä kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Yleisen suhdannetilanteen heikentyessä ei liioin ole pelkoa siitä, että veronkevennykset kiihdyttäisivät inflaatiota. Näissä oloissa veronkevennykset lähinnä vaimentavat kokonaiskysynnän hidastumista.
-------
Talousarvioehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan Internet-sivuilla (www.vm.fi/budjetti) perjantaina 1.8.2008 iltapäivällä.
-------
Videotallenne tiedotustilaisuudesta
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin (09) 160 01 valtiovarainministerio@vm.fi