Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Valtiovarainministerin budjettiehdotus vahvistaa käyntiin ..
Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden saaminen korkealle ja vakaalle kasvu-uralle hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen perustan vahvistamiseksi. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen vuoden 2005 talousarvioehdotuksen lähtökohtana on kuluvana vuonna noususuuntaan lähteneen talouskasvun ja koko hallituskauden talouskehityksen vakauden turvaaminen.
Talousarvioehdotuksen mukaan valtion budjettitalouden tulot ja menot saadaan tasapainoon vuonna 2005. Arvioiduksi ylijäämäksi muodostuu noin 50 miljoonaa euroa. Valtiontalouden ohella budjetilla turvataan myös kuntien toiminnan taloudelliset edellytykset: kuntien rahoitusasema kohenee noin 250 miljoonaa euroa. Lisäksi liikenteeseen, hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin sekä elinkeinotoiminnan edellytysten turvaamiseen on luvassa lisää rahoitusta.
Hallitus pitää tavoitteenaan kattavaa, maltillista ja pitkäkestoista tuloratkaisua ja se on valmis omalla talouspolitiikallaan tukemaan työmarkkinaosapuolten pyrkimystä tulosovun aikaansaamiseen. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan syksyn mittaan toivottuja tuloksia, voi hallitus tarkistaa budjettiesitystään. Työmarkkinaratkaisu vaikuttaa budjettipolitiikan liikkumavaraan sekä suoraan että välillisesti: matala inflaatio ja julkisen sektorin kustannusten kurissa pysyminen antavat mahdollisuuksia sekä ostovoimaa tukevaan veropolitiikkaan että kasvua tukeviin lisäpanostuksiin. Pitkällä aikavälillä työmarkkinamaltti vakauttaa valtion ja kuntien taloutta ja antaa tilaa finanssipoliittisille toimille ilman velkaantumiskierteen riskiä.
Kuluvana vuonna kansantuotteen kasvu on perustunut merkittäviltä osin kotitalouksien ostovoiman vahvistumiseen. Tähän ovat vaikuttaneet sekä palkankorotukset ja hidas inflaatio että hallituksen päättämät veronkevennykset. Vahvana jatkuvan maailmantalouden kasvun ja Suomelle ensiarvoisen tärkeän euroalueen elpymisen ansiosta kotimarkkinoiden lisäksi talouskasvun pohja on laajenemassa myös vientiteollisuuteen. Yritysten ja yrittäjien vahvistuva tulevaisuudenusko ja eduskunnan hyväksymä yritysverotuksen kokonaisuudistus ennakoivat myös pitkään jatkuneen investointilaman helpottamista. Edellytykset nopealle ja kestävälle kasvulle ovat olemassa eikä hallituksen tule tinkiä kunnianhimoisista hyvinvointi- ja työllisyystavoitteestaan.
Ehdotuksen mukaan valtion ensi vuoden talousarvion loppusumma on noin 37,4 miljardia euroa, josta kehykseen kuuluvia menoja on noin 28,3 miljardia euroa. Valtiovarainministerin budjettiehdotuksen perustana on ennuste 2½ prosentin talouskasvusta kuluvalle vuodelle ja 2,8 prosentin talouskasvusta vuodelle 2005. Valtiovarainministeri Kalliomäen budjettiehdotus julkaistaan perjantaina 30.7. valtiovarainministeriön verkkosivulla www.vm.fi
Merkittäviä ratkaisuja työmarkkinakierroksen yhteyteen
Vuonna 2002 sovitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiset työehtosopimukset päättyvät ensi talven aikana. Voimassa oleva tupo-sopimus on tuonut mukanaan odotettuakin paremman reaaliansiokehityksen palkansaajakotitalouksille. Ostovoimaa ja työllisyyttä on lisäksi tuettu elvyttävällä finanssipolitiikalla.
Hallituksen talouspolitiikan onnistumisen kannalta seuraava tuloratkaisu on monessa suhteessa avainasemassa. Maltillinen työvoimakustannusten kehitys parantaa yritysten ja julkisen sektorin työllistämismahdollisuuksia. Samalla ostovoima karttuu työllisyyden paranemisen, eikä pelkkien nimelliskorotusten myötä. Yhtä merkittävää on, että kattava ja pitkäkestoinen tuloratkaisu vakauttaa taloudellista toimintaympäristöä kannustaen investointeihin ja työvoiman lisäämiseen.
Työmarkkinoiden kehityksellä on vaikutusta myös koko suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuudelle. Sopeutuminen talouden globalisaatioon ja väestön ikääntymiseen ovat haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää omien vahvuuksiemme hyväksikäyttämistä täysimääräisesti.
Tuloratkaisun syntyminen riippuu ensi sijassa työmarkkinaosapuolista. Hallitus on kuitenkin valmis tukemaan osapuolten yhteisymmärrystä ja tulosopimuksen syntymistä omilla toimillaan. Maltilliseen palkkaratkaisuun voidaan liittää palkansaajien ostovoimaa tukevia veronkevennyksiä. Onnistuneen tulosopimuksen mukanaan tuoma matala inflaatio ja talouden vakaus antavat liikkumavaraa budjetin menopuolella. Panostuksia osaamiseen voidaan lisätä.
Hallitus arvioi työmarkkinoiden tilannetta loppuvuodesta ja täydentää arvioinnin perusteella eduskunnalle annettua budjettiesitystä.
Valtiovarainministerin talousarvioehdotuksessa ansiotulojen verotusta esitetään muutettavaksi vain tekemällä kahden prosentin suuruinen inflaatiotarkistus. Esitykseen sisältyy merkittäviä muutoksia vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän verotukeen ja yritys- ja pääomaverotukseen. Lisäksi hallituksen tulee päättää budjettineuvotteluiden yhteydessä sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamisesta ja rahoittamiseen tarvittavien maksujen kompensoimisesta verojen ja työnantajamaksujen kevennyksillä.
Merkittävin yritysverouudistukseen liittyvä muutos on yhteisöverokannan alentaminen 29 prosentista 26 prosenttiin. Tämä supistaa verotuottoja arviolta 555 miljoonaa euroa vuonna 2005. Sukupolvenvaihdosten verohuojennus vähentää perintö- ja lahjaveron tuottoa 25 miljoonaa euroa. Varallisuusveroa huojennetaan 28 miljoonalla eurolla korottamalla varallisuusveron alarajaa 250000 euroon ja alentamalla varallisuusverokantaa 0,8 prosenttiin. Osinkojen osittaisen veronalaisuuden arvioidaan tuovan valtiolle lisätuloja noin 100 miljoonaa euroa. Yritysten verotuksen keventäminen vaikuttaa ratkaisevasti talouden dynamiikkaan: alempi verokanta kannustaa investointeihin ja kasvuun, joiden kautta myös verotuotot kasvavat pitkällä tähtäyksellä.
Valtiontalouden vakaus turvataan ja hyvinvointiin panostetaan
Valtiovarainministerin ehdotuksen mukaan valtion menot pidetään sovitun menokehyksen mukaisina. Lisäbudjettien edellyttämä liikkumavara kasvaa kehysneuvotteluissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Valtion budjettitalouden ylijäämä on noin 50 miljoonaa euroa, kun kuluvan vuoden budjetissa alijäämä oli noin miljardi euroa. Ehdotuksessa ei ole vielä huomioitu työmarkkinaratkaisun mahdollisesti edellyttämiä toimia.
Hallitusta menokehityksestä huolimatta hallitusohjelman mukainen tasapainotavoite vaalikauden lopussa riippuu ennen kaikkea talouden ja työllisyyden tulevasta kehityksestä.
Budjetissa tarkastellaan julkista taloutta kokonaisvaltaisesti. Valtiontalouden tasapainon ohella turvataan myös kuntien toiminnan taloudelliset edellytykset: opetusministeriön hallinnonalan mukaiset valtionosuudet kasvavat 53 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat noin 209 miljoonaa euroa; yhteisöverokannan alentamisen aiheuttamat veromenetykset korvataan täysimääräisesti yhteisöverotuoton jako-osuuksia muuttamalla.
Hallittu menokehitys ja tasapainotavoitteesta kiinni pitäminen eivät kuitenkaan estä toteuttamasta ensi vuoden talousarviossa merkittäviä, hallitusohjelman mukaisia uudistuksia.
Sosiaali- ja terveystoimen määrärahat kasvavat yhteensä noin 416 miljoonaa euroa. Koulutuksen, opintotuen, tieteen, nuorisotyön ja kulttuurin määrärahat kasvavat yli 110 miljoonaa euroa
Panostuksia perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin jatketaan. Ehdotuksessa lisätään määrärahoja aamu- ja iltapäivätoimintaan 25 miljoonaa euroa, esiopetuksen kuljetusetuun 5 miljoonaa euroa ja lasten kotihoidon tukeen ja osittaiseen hoitorahaan yhteensä 13 miljoonaa euroa.
Etenkin ikääntyneen väestön tarvitsemia terveys- ja muita hyvinvointipalveluita parannetaan. Kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen lisätään 75 miljoonaa, sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen lisätään 24 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan korotukseen (3,75 eurolla) käytetään 15 miljoonaa euroa.
Liikenneinfrastruktuurin tasoa kohennetaan liikenneväylästrategiaa pohtineen ministerityöryhmän ja eduskunnan kannanottojen pohjalta. Perusradanpidon rahoitusta lisätään. Rataverkoston kunnossapitoon, käyttöön ja korvausinvestointeihin kohdennetaan määrärahoja yhteensä noin 24 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Riittävä rahoitus 14 keskeneräisen ison tie- ja ratainvestoinnin nopealle valmistumiselle turvataan. Noin 11 miljoonan euron urakka Tornion väylän syventämiseksi aloitetaan 5 miljoonalla euron määrärahalla. Matkustaja-alusten tuki nostetaan 24,5 miljoonan euron verotuella noin kaksinkertaiseksi.
Muilta osin talousarvioehdotus sisältää mm. seuraavia lisäpanostuksia: Kehitysyhteistyön menot kasvavat 48 miljoonaa euroa (0,39 % BKTL:sta). Teknologia- ja innovaatio- sekä yrittäjyyspolitiikan menot kasvavat 17 miljoonaa euroa. Asumisen tuki nousee 19 miljoonalla eurolla. Turvallisuuden ylläpitämisen ja talousrikollisuuden torjunnan tarpeisiin sisäasiainministeriössä ja oikeusministeriössä lisätään yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitusta vahvistetaan yhteensä 23 miljoonalla eurolla ja aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa (NOSTE) ja ammatillisen lisäkoulutuksen laajentamista 10 miljoonalla eurolla. Osalle ministereistä annetaan avuksi poliittisia valtiosihteereitä. Tähän tarkoitukseen varataan 1,5 miljoonaa euroa.
Lisätietoja: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, puh. (09) 160 33002
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
