Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Yritys- ja pääomaverouudistus eduskunnalle: Kasvuyritysten..
Hallitus esittää, että yhteisöverokantaa alennetaan 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaverokantaa 29 prosentista 28 prosenttiin. Yhteisöjen omistamien suorasijoitusosakkeiden luovutusvoitot tehdään verovapaiksi. Veronkevennysten jälkeen Suomen yritysverotus on sekä verokannan tason että veropohjan laajuuden perusteella kansainvälisesti kilpailukykyinen. Keveämpi verotus suosii erityisesti kasvuun panostavia yrityksiä. Kilpailukykyinen verotus edistää yritysten tuotannollisen toiminnan ja pääkonttoreiden pysymistä Suomessa ja auttaa tällä tavoin myös verotuottojen turvaamisessa.
Uudistuksen valmistelu
Vuodesta 1993 voimassa ollut yritys- ja pääomaverotus on toiminut yritysten omistajien, veronsaajien ja koko kansantalouden näkökulmasta hyvin. Pääomamarkkinoiden ja yritysten toimintaympäristön kansainvälistyminen sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja kansainvälinen verokilpailu ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa verotuksen kokonaisuudistus on tullut välttämättömäksi.
Verouudistuksen valmistelu alkoi syksyllä 2001 sekä valtiovarainministeriön että valtioneuvoston kanslian asettamissa työryhmissä, jotka saivat mietintönsä valmiiksi vuonna 2002. Vuoden 2003 vaalien jälkeen yritysverotuksen uudistaminen otettiin uuden hallituksen ohjelmaan. Hallitusohjelman tavoitteet muotoiltiin hallituksen kannanotoksi 13.11.2003, minkä jälkeen uudistuksen edellyttämien lakien valmistelu alkoi valtionvarainministeriössä.
Hallituksen esitys perustuu pääosin hallituksen viime marraskuiseen kannanottoon. Tästä on kuitenkin merkittävällä tavalla poikettu yhteisöjen osakeluovutusten verokohtelun osalta. EU-maissa pääsäännöksi muodostuneella tavalla esitetään yhteisöjen omistamien osakkeiden luovutusvoitot säädettäväksi verovapaiksi ja luovutustappiot sekä arvonalennukset verotuksessa vähennyskelvottomiksi. Valmistelun kuluessa on myös ratkaistu ns. ketjuverotukseen (eli verotuksen kertaantuminen yritysten maksaessa osinkoja toisilleen) liittyvät kysymykset, joihin ei hallituksen kannanotossa otettu yksityiskohtaisesti kantaa.
Yhteisöverokanta-alennus suosii kasvavia yrityksiä
Omistajien näkökulmasta yrityksen tuottaman voiton pitäminen yrityksen omassa toiminnassa on kannattavaa, mikäli tuotto-odotukset omassa yrityksessä ylittävät pääomamarkkinoilta keskimääräisesti odotettavissa olevan tuoton. Kasvavien ja kannattavuuttaan parantavien yritysten omistajien kannalta yrityksen verotuksella on olennainen merkitys.
Verokannan alentamisella on välitöntä vaikutusta yritysten tehdessä liiketoiminnan jatkamista tai laajuutta koskevia päätöksiä. Yrityksen omaan käyttöön, jaettavaksi tai uudelleen investoitavaksi jää kolme prosenttiyksikköä enemmän investoinnin oletetusta tuotosta kulujen ja poistojen jälkeen.
Verokannan alentaminen on välttämätöntä kansainvälisen verokilpailun vuoksi. Verokanta on laskusuunnassa myös muissa OECD-maissa. Useimmissa EU:n uusissa jäsenmaissa yhteisöveron taso on 20 prosentin alapuolella.
Luovutusvoittojen verovapaus mahdollistaa omistusrakenteiden joustavat muutokset
Hallitus esittää, että yhteisöjen saamat osakkeiden luovutusvoitot vapautetaan verosta. Verovapaus koskisi elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita, jotka on omistettu yli vuoden ajan. Omistusosuuden myytävässä yhtiössä tulee olla vähintään 10 prosenttia. Verovapaus ei koskisi asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita.
Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutustappiot tulisivat vastaavasti vähennyskelvottomiksi. Alle vuoden tai alle 10-prosenttisesti omistettujen osakkeiden luovutustappiot voitaisiin vähentää veronalaista luovutusvoitoista. Mahdollisuudesta tehdä käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenosta poisto osakkeiden arvonalentumisen perusteella luovuttaisiin kaikissa yritysmuodoissa. Verovapauden piiriin kuuluvien yhteisöjen oikeus vähentää käyttöomaisuusosakkeiden niin sanottu purkutappio rajoitettaisiin koskemaan yli vuoden kestäneitä alle 10 prosentin omistuksia.
Uusia säännöksiä sovellettaisiin vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa hallituksen esityksen antamispäivänä 19.5.2004 ja sen jälkeen tapahtuneisiin osakkeiden luovutuksiin. Yhtiön purkamisen ja arvonalennusten vähennysoikeuden kannalta tämä päivä olisi myös ratkaiseva.
Luovutusvoittojen verovapaus mahdollistaisi yritysten omistusrakenteiden joustavat muutokset. Ennen kaikkea muutos on kuitenkin välttämätön kansainvälisen verokilpailun vuoksi. Kansainvälisesti toimivat yritykset voisivat käyttää hyväkseen eri maiden verojärjestelmien eroja tulouttamalla voittoja verovapauden piirissä ja näyttämällä tappiot maissa, joissa ne ovat vähennyskelpoisia. Verovapaudella on myös merkitystä kansainvälisesti toimivien konsernien emoyhtiöiden ja muiden vastaavien toimintojen sijaintipaikan valinnalle.
Yritysten voitonjaon verotus
Hallitus esittää, että osinkoverotus uudistetaan kokonaan luopumalla yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Järjestelmää sovelletaan viimeisen kerran vuonna 2004 jaettaviin osinkoihin. Uudistuksessa yritysten maksamien verojen alentuessa verotuksen painopistettä esitetään siirrettäväksi voitonjakoon. Osinkotuotot tulisivat osittain veronalaisiksi ja osaa luovutusvoittojen verotuksesta kiristettäisiin. Yrittäjän omistamissa (eli muissa kuin pörssiin listatuissa) yhtiöissä verotus ei kuitenkaan kokonaisuutena tarkastellen kiristyisi.
Pääomaverokannan alentaminen 28 prosenttiin vaikuttaa luovutusvoittojen, korkotulojen ja yrityksistä nostettavien voittojen verotukseen. Verokannan eriyttäminen yhteisöverosta edesauttaa sopeutumista mahdollisiin kasvaviin yhteisöverokannan alennuspaineisiin.
Julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksama osinko veronalaiseksi
Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia olisi yksityishenkilölle veronalaista. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi kuitenkin vain 57 prosenttia. Verotuksen painopisteen siirtyminen yhtiön tuloksen verottamisesta jaettavan osingon verotukseen suosii yrityksiä, joiden kannattavuus ja tulevaisuudenodotukset ovat muita parempia.
Muiden kuin julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksama osinko osittain veronalaiseksi
Muiden kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot olisivat yksityishenkilöille verovapaita nettovarallisuuden yhdeksän prosentin tuoton puitteissa. Tällaisista osingoista 70 prosenttia olisi kuitenkin veronalaista siltä osin kuin osingot ylittävät verovelvolliskohtaisen rajan 90 000 euroa vuodessa. Yhtiön veron ja osinkoveron rasitus olisi 113 500 euron vuosituloilla samalla tasolla kuin voimassa olevan lain mukaan. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi vain 57 prosenttia.
Nettovarallisuuden perusteella lasketun yhdeksän prosentin rajan ylittävät osingot verotettaisiin ansiotulona. Osingoista olisi progressiivisen asteikon mukaan verotettavaa ansiotuloa 70 prosenttia. Siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi vain 57 prosenttia. Tällöin ansiotulo-osinkojen verotus olisi alhaisella tulotasolla nykyistä kireämpää, mutta jos vastaava tulo nostetaan palkkana, ei verotus nykyiseen verrattuna kiristy. Lähinnä kiristyminen jäisi koskemaan osakkaita, jotka eivät työskentele yhtiön hyväksi ja joilla ei ole muitakaan ansiotuloja. Näiden omistajien verotusta kevennettäisiin sillä, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys myönnettäisiin jatkossa ansiotulona verotettavista osingoista.
Esitetty yrittäjien osinkoverotusjärjestelmä merkitsisi kokonaisuutena yrittäjä-omistajille tuntuvasti pörssiyhtiöiden omistajia edullisempaa verotuksen tasoa. Kun otetaan huomioon kaikki esitetyt muutokset, jää tämän henkilöryhmän kokonaisverorasitus ns. staattisen laskelman mukaan jonkin verran alemmaksi kuin nyt voimassa olevan lain mukaan.
Osinkojen ketjuverotus
Osinkojen moninkertaisen verottamisen (ns. ketjuverotus) estämiseksi yhteisöjen muista kuin raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saamat osingot olisivat yleensä verovapaita. Tästä on kuitenkin poikkeuksena listatun yhtiön jakama osinko. Listattujen ja listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verokohtelun erilaisuus edellyttää erityissäätelyä sellaisissa yksityishenkilöiden omistamissa yhtiöissä, jotka omistavat listattujen yhtiöiden osakkeita. Kun listattu yhtiö ei maksa osinkoa suoraan yksityishenkilölle, vaan välissä on yksityishenkilön omista yhtiö, listatun yhtiön osingon verotus tulee toteuttaa samantasoisena kuin maksettaessa osinko suoraan yksityishenkilölle. Tämä voi tapahtua käytännössä vain niin, että yhteisön listatulta yhtiöltä saamaa osinkoa verotetaan 75-prosenttisesti.
Toisaalta osinkojen ketjuverottaminen johtaisi kohtuuttomaan verotuksen kiristymiseen. Tämän seurauksena sellaiset yhtiöt, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia listautuneista yhtiöistä, siirrettäisiin Suomen rajojen ulkopuolelle (missä emo-tytäryhtiödirektiivi estää osinkoverotuksen). Alle 10 prosentin omistuksia puolestaan jouduttaisiin järjestelemään tehokkaan omistajahallinnan kannalta epätarkoituksenmukaisesti.
Toimivan ja kansainvälisen omistuksen kanssa yhteneväisesti verotetun suomalaisen omistuksen turvaamiseksi listattujen yhtiöiden jakamia osinkoja ei esitetä verotettavaksi, jos osingonsaajan omistus listatun yhtiön pääomasta on vähintään 10 prosenttia. Alle 10 prosenttia omistavien yritysten osalta huojennus toteutetaan vähentämällä maksettavaksi tulevasta varallisuusverosta se tuloveron määrä, joka olisi tullut maksettavaksi 90 000 euron rajan ylittävältä osin.
Sijoitusomaisuutena pidettävien osakkeiden osingot esitetään säädettäviksi veronalaisiksi. Niissä on kysymys tavanomaisen elinkeinotoiminnan tuotoista, joiden verovapaudelle ei ole perusteita. Vakuutus- ja eläkelaitosten osalta sijoitusten tuotto vaikuttaa vakuutusten vastuuvelan katteeseen: vakuutusmaksuvastuun lisäys on verotuksessa vähennyskelpoinen.
Ulkomailta saatavien osinkojen verotus
Nykyisin ulkomailta saatua osinkoa verotetaan yleensä kotimaisen yhtiön jakamaa osinkoa ankarammin. Uudistuksessa suomalaisen yksityishenkilön osingot EU:n jäsenvaltioista ja valtioista, joiden kanssa Suomi on solminut verosopimuksen, asetettaisiin kotimaisten osinkojen kanssa samaan asemaan. Niitäkin koskisi edellä mainittu verotuksen määräytyminen listautumisen ja yrityksen nettovarallisuuden perusteella ja 90 000 euron raja tulisi sovellettavaksi. Yhteisön EU:n jäsenvaltioista saamien osinkojen osalta ketjuverotus poistettaisiin samoin kuin kotimaisten osinkojen osalta. Verosopimusvaltioista saatujen osinkojen verotus määräytyisi verosopimuksen määräysten perusteella. Ulkomaille maksettavien osinkojen lähdeverotuksessa ei tapahtuisi käytännössä muutoksia.
Varallisuusverohuojennus
Verouudistuksen myötä varallisuusverotuksen alarajaa ehdotetaan nostettavaksi 250 000 euroon (nykyisin 185 000) ja verokantaa alennettavaksi 0,8 prosenttiin (nykyisin 0,9).
Omaisuuden luovutusvoiton verotus
Yli kymmenen vuotta omistetun omaisuuden luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennettävää hankintameno-olettamaa esitetään alennettavaksi 50 prosentista 40 prosenttiin.
Omaisuuden luovutusvoiton verotusta helpotettaisiin sillä, että luovutuksista ei katsottaisi syntyvän veronalaista tuloa, jos verovelvollisen yhteenlasketut luovutushinnat jäävät verovuonna alle 1 000 euron. Vastaavasti pienet tappiot jäisivät verotuksen ulkopuolelle.
Lisäksi luovutusvoiton verotukseen tehtäisiin eräitä muutoksia verosuunnittelumahdollisuuksien estämiseksi. Ne liittyvät lahjana saadun omaisuuden edelleen luovuttamiseen alle vuoden kuluessa ja osakeannissa saatujen osakkeiden hankintamenon laskentaan.
Asuntolainojen korkovähennys
Lapsiperheiden ja ensiasunnon hankkijoiden verotukea esitetään lisättäväksi. Ensiasuntoon kohdistuvien lainojen osalta alijäämähyvityksen korotus nostettaisiin yhdestä prosenttiyksiköstä kahteen prosenttiyksikköön. Verotuki kohdentuu nykyistä paremmin ensiasunnon hankkijoille, joiden tuen tarve on asunnon vaihtajia suurempi. Lapsiperheiden alijäämähyvityksen enimmäismäärää korotettaisiin.
Verotuksen kattosäännön muuttaminen
Voimassa olevan lain mukaan tulo- ja varallisuusveron ja sairausvakuutusmaksun enimmäismäärä voi olla enintään 70 prosenttia (valtionverotuksessa) verotettavasta tulosta. Verotuksen alenemisen myötä uudeksi rajaksi voidaan asettaa 60 prosenttia ilman verotulojen menetyksiä.
Huojennuksia pienyrityksille ja osuustoiminnalle
Pienten yritysten ja yrittämiseensä velkaa ottaneiden yrittäjien verotusta kevennetään erityistoimin. Näin pyritään kannustamaan yrittäjäuran valintaan. Lisäksi osuuskuntien maksamiin osuuspääoman korkojen verotusta huojennetaan niin, että kuluttaja- ja tuottajaosuuskuntien maksamat osuuspääoman korot säilyvät valtaosaltaan verovapaana.
Osuuskuntien verotus
Osuuspääoman korot ehdotetaan säädettäväksi verovapaiksi 1 500 euroon asti vuodessa ja osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan verotusta verrattuna osakeyhtiöiden verotukseen seurataan. Vähennyksen perusteella yli 900 000 kaiken kaikkiaan noin 915 000 osuuskunnan jäsenestä ei maksa veroa pääoman tuotosta. Veronsaajan näkökulmasta korkojen täysimääräisestä verottamisesta kertyvä verotuotto, noin 11,5 miljoonaa euroa, alenee noin 10 miljoonalla eurolla.
Ansiotulona verotettavien osinkojen huojennus
Yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmän poistaminen merkitsee verotuksen kiristymistä joillakin yrittäjä-omistajilla, joiden nettovarallisuus ei turvaa merkittäviä verovapaita osinkoja. Tämä koskee erityisesti niitä yrittäjäomistajia, jotka eivät voi osallistua voitonjakoon palkkaa nostamalla.
Vähäisen nettovarallisuuden yritysten omistajien verotusta esitetään kevennettäväksi ottamalla veronalaiset ansiotulo-osingot kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen piiriin.
Velkaantuneiden yrittäjien korkohyvitys (siirtymäsäännös)
Tulo- ja varallisuusverolaissa on määritetty enimmäisraja (1 400 euroa/vuosi ja lisäksi lapsikorotuksia) velan korkojen vähennykselle ns. alijäämähyvityksenä. Vuosina 2005-2009 yrittäjäosakkaat voisivat vähentää yritysten osakkeiden hankintaan käytetyn velan korkoja enimmäisrajan ylittävältäkin osin.
Liikkeenharjoittajien ja maataloustuottajien verotus
Pääomatuloksi esitetään elinkeinoyhtymän osakkailla ja yksityisyrittäjillä katsottavaksi yritystulo, joka vastaa yrityksen nettovarallisuuden 20 prosentin tuottoa, kun raja nykyisin on 18 prosenttia. Yksityisyrittäjän valittavissa on edelleen myös 10 prosentin tuottoraja.
Vaikutukset julkiseen talouteen
Esitetty yritysverotuksen muutos merkitsee tuntuvaa huojennusta yritystoiminnan kokonaisverotaakkaan. Vastaavasti valtion verotuotot vähenevät yhteensä noin 450 - 500 miljoonaa euroa. Pitkällä tähtäyksellä myös veronsaajien asema kuitenkin paranee yritystoiminnan elpymisen myötä. Niinikään kansainvälisesti kilpailukykyinen verotus estää ennalta yrityksiä siirtämästä verotettavaa tuloaan Suomen rajojen ulkopuolelle.
Esitetty kolmen prosenttiyksikön alennus yhteisöverokantaan alentaa yhteisöverotuottoja 555 miljoonaa euroa.
Yhteisöjen omistamien osakkeiden luovutusvoiton verovapauden ja sitä vastaavien vähennysoikeuksien poistamisen toteuttamisen vaikutuksia verotukseen on vaikea ennakoida.
Yhteisöverokannan muutos korvataan kunnille yhteisöverotuoton jako-osuuksia muuttamalla.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Lasse Arvela, puh. (09) 160 33150 ja hallitusneuvos Matti Halén, puh. (09) 160 33168
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
