ECOFIN-neuvosto Brysselissä 17.7.2000

EU:n talous- ja valtiovarainministerien ECOFIN-neuvosto kokoontuu maanantaina 17.7.2000 Brysselissä. Kokous on ensimmäinen Ranskan puheenjohtajuuskaudella järjestettävä ECOFIN-neuvoston kokoontuminen. Suomesta kokoukseen osallistuvat valtiovarainministeri Sauli Niinistö, valtiosihteeri Raimo Sailas ja alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm.

Kokouksen asialistalla ovat puheenjohtajavaltion työohjelma, veropaketin jatkotyö Feiran Eurooppa-neuvoston päätösten pohjalta sekä Lissabonin Eurooppa-neuvoston jatkotoimet (julkisen talouden laatu ja kestävyys sekä rakennekehityksen indikaattorit). Lisäksi esillä ovat rahanpesu, arvopaperimarkkinoita käsittelevän viisasten miesten ryhmän perustaminen, komission tiedonanto eurooppalaisesta kirjanpitostrategiasta ja sijoitusrahastodirektiivien muutosehdotukset sekä tehokas varainhoito.

Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat 16.7.2000 illalla Euro 12 -kokoukseen. Kokous on ensimmäinen, johon ensi vuoden alusta yhteisen rahan käyttöön ottava Kreikka osallistuu. Samalla ryhmästä aletaan käyttää nimeä Euro 12. Alustavien tietojen mukaan kokouksessa käsitellään viimeaikaista talouskehitystä, Euro 12 -ryhmän työskentelyn kehittämistä, euroalueen maiden budjettitilannetta sekä euromääräisten setelien ja kolikoiden käyttöönottoa koskevia suunnitelmia.

PUHEENJOHTAJAVALTION TYÖOHJELMA

Puheenjohtajavaltio Ranska esittelee ECOFIN-ohjelmansa ja sen pohjalta käydään julkinen keskustelu. Ranskan painopisteenä on tehostaa talouspolitiikan koordinaatiota talouspolitiikan laajat suuntaviivat -asiakirjan avulla, Euro 12 -ryhmän toimintaa tehostamalla ja sen roolia vahvistamalla sekä verotuksen koordinointia lisäämällä. Lisäksi tavoitteena on edistää rahoitusmarkkinoiden sääntelyä loppuunsaattamalla käsiteltävinä olevat rahoitusmarkkinadirektiivit, korostamalla rahanpesun vastaisia toimia sekä edesauttamalla rahoitusmarkkinoiden vakautta. Myös Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätösten toteuttaminen nostetaan esiin Ranskan ohjelmassa. Lisäksi tärkeitä edistettäviä asioita ovat euron käyttöönoton valmistelu, laajentumisen valmistelu, yhteisön vuoden 2001 budjetin valmistelu sekä Euroopan pitkän aikavälin taloudellisten näkymien analysointi.

Suomi kannattaa puheenjohtajan ohjelmassa esitettyjä tavoitteita.

FEIRAN EUROOPPA-NEUVOSTON JATKOTOIMET: VEROPAKETTI

Kokouksessa käsitellään veropaketin jatkotyötä Feiran Eurooppa-neuvoston päätösten pohjalta. Alustavien tietojen mukaan pyrittäisiin sopimaan jatkotyön kohteena olevista avoimista kysymyksistä, työtavasta sekä yritysverotuksen käytännesääntöjä käsittelevän työryhmän toimeksiannon jatkamisesta. Kokousta valmistellaan 11.7. pidettävässä korkean tason verotyöryhmän kokouksessa.

Feiran Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan säästöjen verotusta koskevan direktiivin on perustuttava seuraaville periaatteille: 1) EU:n perimmäisenä tavoitteena on tietojenvaihtojärjestelmä. 2) Ennen siirtymistä lopulliseen järjestelmään eli tietojenvaihtoon Itävalta ja Luxemburg saavat pidättää lähdeveroa siirtymäkauden ajan. Belgian, Kreikan ja Portugalin on ilmoitettava neuvostolle vuoden 2000 loppuun mennessä, soveltavatko ne lähdeverojärjestelmää siirtymäaikana. (Belgia on jo ilmoittanut valitsevansa lähdeveron).3) Siirtymäaikana lähdeveroa pidättävän valtion on siirrettävä asianmukainen osuus lähdeverotuloista sijoittajan asuinvaltioon.4) Direktiivin keskeisestä sisällöstä on päätettävä vuoden 2000 loppuun mennessä, jonka jälkeen puheenjohtajavaltion ja komission on käynnistettävä keskustelut Yhdysvaltojen ja avainasemassa olevien kolmansien maiden (Sveitsi, Liechtenstein, Monaco, Andorra ja San Marino) kanssa vastaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi näissä maissa. Samaan aikaan asianomaisten jäsenvaltioiden on edistettävä samoja toimenpiteitä kaikissa jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla (Kanaalisaaret, Man-saari, Karibialla sijaitsevat alueet).5) Sen jälkeen kun on saatu riittävät takeet vastaavien / samojen toimenpiteiden täytäntöönpanosta kolmansissa maissa ja riippuvaisalueilla, ja neuvostolle annettavan selvityksen perusteella, neuvosto päättää yksimielisesti direktiivin antamisesta ja täytäntöönpanosta viimeistään 31. joulukuuta 2002.6) Kaikkien jäsenvaltioiden on siirryttävä tietojenvaihtojärjestelmään viimeistään seitsemän vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Feiran päätelmien mukaan veropakettia on edelleen pidettävä kokonaisuutena ja paketin muihin osiin (yritysverotuksen käytännesäännöt sekä korko-rojalti -direktiivi) sovelletaan samanlaista aikataulua kuin säästödirektiivissä.

Suomen kannan mukaan veropakettityötä on jatkettava Feiran päätelmien pohjalta. Valmistelutyötä on syytä tehdä sekä korkeitten virkamiesten työryhmässä että teknisellä tasolla. Suomi kannattaa työryhmän mandaatin uusimista.

LISSABONIN EUROOPPA-NEUVOSTON JATKOTOIMET

Julkisten menojen laatu ja kestävyys

Lissabonin Eurooppa-neuvosto antoi neuvostolle ja komissiolle tehtäväksi selvittää kevääseen 2001 mennessä, millä tavoin julkinen talous jäsenvaltioissa on edistänyt kasvua ja työllisyyttä. Komissio julkisti toukokuussa julkista taloutta EMUssa käsittelevän raportin. ECOFIN-neuvosto käy tässä kokouksessa orientaatiokeskustelun julkisen talouden laadusta ja kestävyydestä.

Suomen mukaan julkisen talouden kestävyys ja laatu ovat nousemassa yhä selvemmin keskustelussa etualalle nyt, kun julkinen rahoitusasema on useissa jäsenmaissa hyvä. Useimmat jäsenmaat ovat uudistaneet verojärjestelmiänsä. Toinen keskeinen esillä ollut asiakokonaisuus on eläkejärjestelmien kestävyys pitkällä aikavälillä, mikä edellyttää monissa jäsenmaissa merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Keskustelu julkisen talouden laadusta ja kestävyydestä on tärkeää talous- ja rahaliiton menestykselle.

Rakennekehityksen indikaattorit

Lissabonin Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa tehostamaan rakennekehityksen indikaattoreita koskevaa työtään ja antamaan selvityksen vuoden 2000 loppuun mennessä. Neuvosto käy nyt orientaatiokeskustelun rakenneindikaattoreista talouspoliittisen komitean laatiman yhteenvedon perusteella.

Indikaattorit on alustavasti jaettu kolmeen ryhmään: ensimmäinen sisältää hyvin yksityiskohtaisia indikaattoreita, joita on tarkoitus käyttää eri prosessien, yksittäisten aloitteiden ja sektorikohtaisten politiikkojen seurantaan. Toinen ryhmä sisältää talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ja kolmannen ryhmän muodostavat ne indikaattorit, joiden perusteella komissio laatii Lissabonin toimeksiannon mukaisesti vuosittaisen edistymisraporttinsa. ECOFIN-neuvosto keskittyy lähinnä kahden jälkimmäisen ryhmän indikaattoreihin.

Suomen kantana on, että rakenneuudistusten seurannassa tulisi priorisoida olemassaolovien tilastojen ja riidattomiksi havaittujen indikaattorien käyttämistä sekä mm. sitä tilastojen parantamistyötä, jota talous- ja rahoituskomitean piirissä tehdään ja joka tähtää euroalueen seurannan kehittämiseen, eikä hajoittaa resursseja uusiin laajoihin hankkeisiin.

RAHANPESU

Komissio antoi ehdotuksen rahanpesudirektiivin muuttamiseksi 14.7.1999 ja sitä on käsitelty rahoituspalvelut -työryhmässä lokakuusta 1999. Keskeisiä kysymyksiä ovat itsenäisten lakimiesammatinharjoittajien ja erityisesti näiden antaman oikeudellisen neuvonnan sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan, tilintarkastajien velvollisuudet sekä tietojen vaihto kansallisten rahanpesun vastustamisesta vastaavien viranomaisten ja komission välillä. Näistä kysymyksistä on tarkoitus käydä neuvostossa periaatekeskustelu.

Suomi pitää tärkeänä direktiiviehdotuksen hyväksymistä. Direktiivi ei kuitenkaan sisältönsä puolesta ole vielä hyväksyttävissä.

RAHOITUSPALVELUT

Arvoperimarkkinoita ja rahoitustietoja koskevaa sääntelyä pohtivan viisasten miesten työryhmän valtuutuksen hyväksyminen

Neuvosto keskustelee Ranskan ehdotuksesta perustaa ns. viisasten miesten ryhmä tutkimaan Euroopan arvopaperimarkkinadirektiivien kansallisten soveltamiskäytäntöjen yhtenäistämistä.

Ranskan käsityksen mukaan arvopaperimarkkinoita valvovien kansallisten viranomaisten noudattamat erilaiset käytännöt ja tulkinnat arvopaperimarkkinadirektiivien soveltamisessa vaikeuttavat sijoittajien ja palvelujen tarjoajien toimintaa ja aiheuttavat tehottomuutta arvopaperimarkkinoilla. Ranska katsoo tämän vuoksi, että rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelmaa pitäisi täydentää tarpeellisilla toimenpiteillä arvopaperimarkkinadirektiivien soveltamiskäytännön yhtenäistämiseksi jäsenvaltioiden välillä.

Asiaa käsitellään ensimmäisen kerran finanssiattaseakokouksessa 7.7. Suomi voi hyväksyä työryhmän asettamisen, jos enemmistö jäsenvaltioista pitää sitä tarpeellisena.

Komission tiedonanto eurooppalaisesta kirjanpitostrategiasta

Komissio antoi 13.6.2000 tiedonannon Euroopan unionin tilinpäätösstrategiasta. Komissio on pyytänyt neuvostoa ja Euroopan parlamenttia antamaan nopeasti hyväksyntänsä strategian yleiselle lähestymistavalle.

Komissio aikoo tehdä ennen vuoden 2000 loppua muodollisen ehdotuksen, jossa vaaditaan kaikkia EU:n pörssiyhtiöitä ja muita yhtiöitä, joiden osakkeet tai muut arvopaperit ovat säännellyllä markkinapaikalla julkisen kaupankäynnin kohteena, laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösnormien mukaisesti eli soveltamalla International Accounting Standards (IAS) -suosituksia.

Suomi suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ja tukee komission pyrkimyksiä muodostaa IAS-suosituksista globaali tilinpäätösstandardi.

Sijoitusrahastodirektiivin muutosehdotukset

Ranska hakee ECOFIN-neuvostolta poliittista ohjausta kahteen pääkysymykseen. Ensinnäkin poliittista ohjausta haetaan direktiiviehdotusten käsittely- ja voimaantuloaikatauluun. Hyväksyttämällä komission muutettujen ehdotusten käsittelyaikataulu ja voimaantulon samanaikaistaminen pyritään jouduttamaan jo pitkään jatkunutta työryhmäkäsittelyä. Toiseksi ohjausta haetaan ns. ykkösehdotuksen hyväksymisen esteenä vielä oleviin keskeisiin kysymyksiin. Ongelmat liittyvät harmonisoiduille sijoitusrahastoille sallittavien sijoituskohteiden laajuuteen, riskienhajauttamista koskeviin säännöksiin sekä sijoittajille rahastoista annettavaan informaatioon.

Komissio antoi kaksi sijoitusrahastodirektiivin muutosehdotusta vuonna 1998. Ykkösehdotuksella pyritään mahdollistamaan nykyistä monipuolisempien sijoitusrahastojen markkinointi yli jäsenvaltiorajojen. Keskeisimmät säännökset koskevat siten sijoitusrahastojen sijoituspolitiikan sisältöä. Ehdotuksen mukaan sijoitusrahaston varoja voitaisiin nykyistä laajemmassa mitassa sijoittaa talletuksiin, rahasto-osuuksiin, johdannaissopimuksiin sekä muihin rahamarkkinainstrumentteihin. Kakkosehdotuksen tavoitteena puolestaan on harmonisoida rahastoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja yksinkertaistaa rahastoesitettä. Tässä kokouksessa esillä on vain ykkösehdotus.

Ranska ehdottaa valmisteluaikatauluksi sitä, että ykkösehdotuksen valmistelua kiirehdittäisiin siten, että se voitaisiin viedä kokonaisuutena lokakuun ECOFIN-neuvostoon poliittista sopimusta varten. Tämän jälkeen keskityttäisiin kakkosehdotuksen käsittelyyn niin, että poliittinen sopimus tästä ehdotuksesta olisi saavutettavissa vielä vuoden 2001 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Suomella ei ole mitään Ranskan ehdottamaa aikataulua vastaan, vaikka käytännössä se saattaakin osoittautua epärealistiseksi. Suomi ei myöskään vastusta em. ehdotusten voimaantuloaikataulujen sitomista, mikäli tämä ei tarpeettomasti viivästytä työssä pidemmälle edenneen ykkösehdotuksen voimaantuloa. Suomi on painottanut ykkösehdotuksen edistämisen merkitystä.

TEHOKAS VARAINHOITO

Neuvoston tarkoituksena on hyväksyä päätelmät petostentorjunnan strategiasta komission esittämän tiedonannon pohjalta. Lisäksi komissio esittelee yhteisöjen taloudellisten etujen suojaan liittyviä toimenpiteitä ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) johtaja esittelee viraston toiminnan käynnistymistä ja unionin toimielimille osoitettua OLAFin kertomusta.

Suomi kannattaa kattavan petostentorjuntastrategian kehittämistä ja ripeää toteuttamista. Neuvoston petostentorjunnan työryhmä aloittaa strategian ja siitä valmisteltavien päätelmien käsittelyn 7.7.2000.

Komission tiedonanto petostentorjuntastrategiasta

Petostentorjuntastrategian tarkoituksena on varmistaa laajan ja koordinoidun toimintaohjelman avulla hyvä taloushallinto unionin eri politiikkasektoreilla, ehkäistä virheiden ja varojen väärinkäytön riskiä ja varmistaa tehokkaat seuraamukset väärinkäytöksistä. Petostentorjuntastrategian avulla myös pyritään ehkäisemään korruptiota ja siten ylläpitämään yleistä luottamusta unionin toimielimiin. Strategia sisältää neljä osaa: petostentorjuntaa vahvistava yleinen lainsäädäntöpolitiikka, uusi petostentorjunnan toiminnallisen yhteistyön kulttuuri, korruption ennaltaehkäisemistä ja vastustamista koskeva toimielinten välinen lähestymistapa ja rikosoikeudellisen suojan vahvistaminen.

* * *

Lisätietoja antaa finanssineuvos Tapio Mutikainen, puh. 09 - 160 3112.

Kieliversiot

Sivu tulostettavassa muodossa