Etusivu / Tiedotteet, puheet ja uutiskirjeet / Tiedotteet / Hallitus sopi määrärahakehyksistä
Hallitus sopi tiistaina 7. maaliskuuta vuosien 2001 - 2004 määrärahakehyksistä. Määrärahakehys on 193,8 mrd. mk vuodelle 2001, 194,4 mrd. mk vuodelle 2002, 194,8 mrd. mk vuodelle 2003 ja 193,1 mrd. mk vuodelle 2004. Kehykset on laadittu vuoden 2001 hinta- ja kustannustasossa.
Talouden ylikuumenemisen merkit ovat huolestuttavasti yleistymässä. Työvoimakapeikkojen arvioidaan lisääntyvän mm. rakennusalalla kasvukeskuksissa ja laajenevilla informaatioteknologia-aloilla. Kehitys työ-, asunto- ja osakemarkkinoilla alkaa muistuttaa eräissä suhteissa 1980-luvun lopun talouden ylikuumenemisvaihetta, joka oli keskeinen tekijä talouslamaan johtaneessa kehityksessä. Inflaatio uhkaa kiihtyä edelleen.
Ylikuumenemista aiemmin hillinneet kotimaiset rahamarkkinareaktiot ovat käytännössä poistuneet euroalueen toteuduttua. Korkotason ja euron kurssimuutokset heijastelevat talouskehitystä koko euroalueella, jolloin isojen maiden talouksien tilanne on keskeinen määräävä tekijä. Euroalueen korkotason arvioidaankin pysyvän Suomen talouskasvuvauhtiin verrattuna edelleen matalana.
Tässä tilanteessa on perusteltua, että tiukalla finanssipolitiikalla reagoidaan riittävästi talouskehityksen pitämiseksi tasapainoisella uralla. Kehyspäätöksen mukaisen valtion rahoitusylijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan nousevan kuluvan vuoden 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin vuonna 2001. Määrärahakehykset vastaavat suunnilleen hallitusohjelman edellyttämää määrärahojen tasoa. Kehyspäätöksen seurauksena finanssipolitiikka on silti ensi vuonna hieman vähemmän kiristävää kuin kuluvana vuonna.
Pidättyvyys budjetin menoissa tukee tavoitetta alentaa valtion velka-astetta voimakkaasti hyvän kasvukauden aikana ennen kuin väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat kustannukset alkavat toteutua.
Valtion toimenpiteiden arvioidaan vahvistavan kuntataloutta nettomääräisesti laskentatavasta riippuen 1-1,5 miljardilla markalla vuonna 2001. Kuntien valtionosuuksia lisätään puolella lakisääteisestä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon muutoksesta vuonna 2001. Toinen puolisko kustannustenjaon tarkistuksesta toteutetaan vuosina 2002 ja 2003. Tämä edellyttää lainsäädännön tarkistamista. Lisäksi valtionosuuksia korotetaan puolella täyden indeksikorotuksen määrästä. Jo päätetystä verotuksen ansiotulovähennyksen korotuksesta aiheutuvaa kuntien tulonmenetystä ei kompensoida kunnille erikseen. Kuluvan vuoden lisätalousarvioon esitetään kuntien harkinnanvaraisten avustusten väliaikaista lisäämistä 100 milj. markalla. Hallitus pitää meneillään olevan kuntataloutta koskevan valmistelun tavoitteena kehysten mukaisten kuntien valtionapujen suuntaamista nykyistä voimakkaammin suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa oleviin kuntiin.
EU:n rakennerahastomäärärahoja ja niihin sitoutuvia valtion kansallisia määrärahoja sisältyy vuotta 2001 koskevaan kehyspäätökseen yhteensä noin 3,2 mrd. mk, joka jakaantuu kahdeksan eri hallinnonalan kesken. Tämä merkitsee noin 1,2 miljardin markan kasvua vuoden 2000 talousarvioon.
Vuonna 2001 lisääntyvät eniten opetusministeriön hallinnonalan määrärahat. Juoksevat valtionvelan korkomenot alenevat yli 4 mrd. markkaa kehyskaudella. Valtionvelan lyhentämiseen rinnastettavat aktiivisen velanhoidon menot eivät sisälly määrärahakehyksiin.
Hallitus antaa erikseen kehyspäätökseen liittyvän tiedonannon eduskunnalle.
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi
