Historiaa

Valtiovarainministeriö täyttää 200 vuotta

Vuonna 1809 Suomelle luotiin oma keskushallinto. Elokuussa 1809 annettiin ohjesääntö hallituskonseljille, joka aloitti toimintansa saman vuoden lokakuun alussa. Hallituskonseljissa (vuonna 1816 nimeksi tuli Keisarillinen Suomen senaatti) oli kaksi osastoa: talousosasto, jolle kuului maan yleinen hallinto, ja oikeusosasto, joka toimi korkeimpana oikeusasteena. Itsenäistymisen jälkeen, vuoden 1918 lopulla, senaatin talousosastosta tuli valtioneuvosto, sen toimituskunnista ministeriöitä ja oikeusosastosta korkein oikeus.

Hallituskonseljin talousosastossa oli viisi toimituskuntaa: kanslia-, kamari-, valtiovarain-, sotilas- ja kirkollistoimituskunnat. Näistä kolme hoiti valtiovarainhallintoon kuuluvia asioita. Valtiovaraintoimituskunta laati budjetin ja päätti valtionvarojen käytöstä hyväksytyn budjetin puitteissa. Lisäksi se vastasi elinkeinopolitiikasta, kunnes tehtävä siirrettiin vuonna 1888 tuolloin perustetulle kauppa- ja teollisuustoimituskunnalle. Kamaritoimituskunnalle kuului veronkannon ylivalvonta ja valtion tilien tarkastus. Marraskuussa 1917 kamaritoimituskunta lakkautettiin ja kaikki sen tehtävät siirrettiin valtiovaraintoimituskunnalle. Myös sotilastoimituskunta hoiti ensi sijassa valtiontaloudellisia asioita, sillä sille kuului lakkautetun ruotujakoisen armeijan talousasioiden hoito: tiettyjen verojen kanto, kirjanpito ja lakkautus-palkkojen ja eläkkeiden maksu. Sotilastoimituskunta lakkautettiin vuonna 1841, jolloin sen tehtävät siirrettiin valtiovaraintoimituskunnalle.

Valtiovarainministeriön juhla on myös Suomen oman valtiontalouden 200-vuotisjuhla. Porvoon valtiopäivillä 1809 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vakuutti, että Suomessa kerättävät verot käytettäisiin vain maan omiin tarpeisiin. Oma valtiontalous mahdollisti sen, että Suomi saattoi jo Venäjän suuriruhtinaskuntana rakentaa oman valtiokoneiston ja noudattaa omaleimaista yhteiskuntapolitiikkaa. Oma valtiontalous pohjusti tietä valtiolliseen itsenäisyyteen.

Historiaa

Suomen valtiovarain hoidon sekä ministeriön ja sen edeltäjien vaiheita autonomian ajan alusta (v. 1809) nykypäivään.

1809 Suomen Suuriruhtinaanmaan Hallituskonseljin, vuodesta 1816 Keisarillisen Suomen Senaatin, talousosastoon perustettiin valtion finanssihallinnosta vastannut valtiovaraintoimituskunta. Sen ensimmäinen päällikkö oli Erik E. Tulindberg ja ensimmäinen esittelijäsihteeri J. Fr. Stichaeus. Ruotsin vallan aikaiset valtiontaloussäännökset jäivät voimaan. Suomi sai oman itsenäisen valtiontalouden ja oman budjetin.

1841 Vahvistettiin valtion tulo- ja menoarviolle uusi muoto: tulot jaettiin osastoihin ja menot pääluokkiin.

1862 Tulo- ja menoarvio alettiin julkaista asetuskokoelmassa.

1899 Annettiin asetus valtiovaraston kassa- ja tililaitoksen uudestaanjärjestämisestä, jossa säädettiin mm. budjetin bruttoperiaatteesta ja määrarahojen budjettioikeudellisesta luonteesta sekä jaettiin valtion tulot ja menot vakinaiseen ja ylimääräiseen tulo- ja menoarvioon.

1917 Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta perustettiin. Sille delegoitiin vähitellen valtioneuvoston perinteisesti harjoittama ennakollinen finanssivalvonta.

1918 Senaatti muutettiin valtioneuvostoksi, toimituskunnat ministeriöiksi ja senaattorit ministereiksi; valtiovaraintoimituskunnasta tuli valtiovarainministeriö.

1919 Hallitusmuodon valtiontaloussäännökset astuivat voimaan; yhtenäisbudjetti korvasi valtion tulo- ja menoarvion aiemman rahastomuotoisuuden.

1931 Säädettiin laki valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista. Tulot jaettiin varsinaisiin tuloihin ja pääomatuloihin sekä menot varsinaisiin menoihin ja pääomamenoihin. Valtion liiketoiminta nettobudjetointiin.

Ministeriössä toteutettiin osastojako: perustettiin yleinen osasto, tulo- ja menoarvio-osasto, tulli- ja veroasiainosasto sekä tarkastusosasto, joka lakkautettiin kaksi vuotta myöhemmin. Sen tehtävät siirrettiin tulo- ja menoarvio-osastolle, jonka nimi muuttui tulo- ja menoarvio- sekä tilinpäätösosastoksi. Tulo- ja menoarvio-osasto -nimi otettiin uudelleen käyttöön 1963.

1941 Tulli- ja veroasiainosasto jaettiin erillisiksi osastoiksi. Tulliosasto lakkautettiin 1949. Veroasiainosaston nimi muutettiin vuonna 1963 vero-osastoksi.

1942 Talouspoliittista suunnittelua varten perustettiin kansantalousosasto.

1943 Valtionhallinnon rationalisointia varten perustettiin virastoasiain valtuutetun toimi. Järjestelyosasto perustettiin vuonna 1947. Vuodesta 1990 se on ollut hallinnon kehittämisosasto.

1945-47 Ministeriössä toimi sodan johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisasioiden hoitoa varten korvausasiainosasto.

1947 Valtioneuvostoon alettiin asettaa eri nimisiä yleistaloudellisia ministerivaliokuntia.

1955 Palkkaus- ja eläkeasiainosasto perustettiin. Osaston nimi oli vuodesta 1963 palkkaosasto ja vuodesta 1990 lähtien nimi on ollut henkilöstöosasto. Osasto on toiminut vuodesta 1973 valtion työmarkkinalaitoksena.

1958 Ennakollista finanssivalvontaa siirrettiin raha-asiainvaliokunnalta ministeriölle; valtiovarainministeriön raha-asiain käsittely alkoi.

1963 Valtiontalouden laskentatoimen suunnitteluelin perustettiin. Yksikön nimi oli vuodesta 1970 suunnittelusihteeristö. Se lakkautettiin vuonna 1990 ja tehtävät siirrettiin Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen.

1967-68 Toteutettiin budjettiuudistus ja aloitettiin valtiontalouden toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta. Ennakollista finanssivalvontaa ja valtion maksuvalmiuden suunnittelua tehostettiin.

1969 Valtiosihteerin virka perustettiin ja kansliapäällikön virka lakkautettiin.

1970 Valtion virkaehtosopimuslaki tuli voimaan.

1973 Valtion maksuperustelailla, joka tuli voimaan 1974, yhtenäistettiin valtion maksujen perusteita ja mahdollistettiin maksujen aikaisempaa laajempi käyttö.

1977 Talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta tuli pysyvä.

1979 Talousneuvosto siirrettiin valtioneuvoston alaisuudesta valtiovarainministeriön alaisuuteen. Ministeriön omien hallintoasioiden hoito keskitettiin perustettuun hallintotoimistoon, jonka nimi muuttui 1993 hallintoyksiköksi.

1986 Valtion virkamieslainsäädäntö uudistettiin; voimaan 1988. Alivaltiosihteerin virka perustettiin.

1987 Laki valtion liikelaitoksista, joka tuli voimaan 1988, mahdollisti valtion tuotanto- ja palvelutehtävien siirtämisen valtion budjettitalouden ulkopuolelle, joskin tulosohjaukseen. Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta perustettiin (1987 - 1995).

1988 Säädettiin laki ja asetus valtion tulo- ja menoarviosta. Virastojen velvollisuus toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen sisällytettiin lakiin. Tulosohjaus- ja tulosbudjetointihankkeet käynnistettiin.

1991 Perustuslakien valtiontaloussäännösten uudistaminen; voimaan 1.3.1992. Budjettilainsäädäntöä uudistettiin perustuslain säännösten muutosten johdosta. Rajoitettu nettobudjetointimahdollisuus otettiin käyttöön. Veropoliittinen ministerivaliokunta perustettiin (1991 - 1995).

1992 Valtion tulo- ja menoarvio muuttui valtion talousarvioksi. Uusi maksuperustelaki; soveltamisaluetta laajennettiin. Valtioneuvosto teki ensimmäisen kehyspäätöksensä.

1993Perustuslain muutos menojen vähentämisen mahdollistamiseksi eduskunnan enemmistöpäätöksellä. Ministeriön organisaatiota ja yksiköiden tehtäväjakoa tarkistettiin. Yleinen osasto lakkautettiin, perustettiin rahoitusyksikkö ja rahoitusmarkkinayksikkö. Tulo- ja menoarvio-osastosta tuli budjettiosasto.

1994 Ministeriöön perustettiin Euroopan unioniasioiden sihteeristö. Valtion uusi virkamieslaki tuli voimaan.

1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin. Toinen valtiosihteerin virka (kansantaloudelliset asiat) perustettiin. Asetettiin hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä.

1996 EMU-projekti käynnistettiin. Suomi liittyi Euroopan valuuttakurssijärjestelmään (ERM).

1998 Valtion lainanotto ja velanhoito siirrettiin Valtiokonttoriin. Rahoitusmarkkinaosasto perustettiin. Rahoitusyksikkö ja rahoitusmarkkinayksikkö lopetettiin.

1999 Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkoi; Suomi mukana alusta alkaen.
Suomi ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta.

2001 Johdon tuki/omistajaohjausryhmä ja viestintä aloittivat toimintansa suoraan johdon alaisuudessa ns. esikuntayksikköinä.

2002 Euro otettiin käyttöön käteisrahana ja EMU-projekti lakkautettiin. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö aloitti toimintansa.

2003 EU-asioiden sihteeristö muuttui kansainvälisten asioiden asioiden sihteeristöksi

2004 Valtiovarain controller –toiminto sekä valtioneuvoston controllerin ja apulaiscontrollerin virat perustettiin valtiovarainministeriöön. Valtiovarain controller –toiminto on valtioneuvoston yhteinen, toiminnallisesti riippumaton tulos- ja valtiovarainvalvoja. Se palvelee myös valtioneuvostoa ylimmän johdon neuvonantaja talouden ja toiminnan ohjauksen ja raportoinnin laadun, tilivelvollisuuden, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä tuloksellisuuden arvioinnin kysymyksissä.

2005 Hallitus antoi valtiovarainministeriön esittelystä eduskunnalle ensimmäisen uusimuotoisen tilinpäätöskertomuksen. Tilinpäätöskertomus sisältää tärkeimmät tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksestä ja hallinnonalojen tuloksellisuuden kehityksestä sekä valtion tilinpäätöksen liitteineen.

2008 Ministeriön ja hallinnonalan rakenne muuttui 1.1.2008, kun sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö siirtyivät tehtävineen valtiovarainministeriöön. Myös läänin-, rekisteri- ja kihlakuntahallinto siirtyivät VM:n hallinnonalalle.

Sivu tulostettavassa muodossa